Terveydenhuollon yksiköiden kannattaisi hyödyntää paremmin Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tilastoja ja tutkimuksia omassa potilasturvallisuustyössään.

Tätä mieltä on Potilasvakuutuskeskuksen uusi ja tehtävässään ensimmäinen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.

– Valitettavasti samantyyppiset vahingot toistuvat kerta toisensa jälkeen jopa samoissa paikoissa. Haluaisimme vaikuttaa siihen, että toimijat olisivat kiinnostuneita omista tilastoistaan ja vahingoistaan ja halukkaita puuttumaan niihin, Welling sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikki terveydenhuollon toimijat voivat kysyä Potilasvakuutuskeskuksesta tietoja omista vahingoistaan. Loppuvuoden aikana keskus avaa sairaanhoitopiirien käyttöön Potilasvahinkoportti-nimisen helppokäyttöisen verkkopalvelun, josta voi tarkastella vahinkotietoja valtakunnallisesti ja yksikkötasolla oman sairaanhoitopiirin osalta.

– Potilasvahinkoportista näkee ilmaiseksi esimerkiksi, missä minkäkin tyyppisiä vahinkoja tapahtuu missäkin toimenpiteissä ja millaisia kustannuksia potilasvahingoista sairaanhoitopiireille tulee. Tietoa siellä on 30 vuoden ajalta.

Potilasvakuutuskeskus teki viime vuoden Helsingin Lääkäripäivillä kyselyn, jossa ilmeni, että suurin osa lääkäreistä ei ole saanut potilasturvallisuuskoulutusta. Wellingin mukaan tilanne on yhä samanlainen.

– Valitettavasti potilasturvallisuuskoulutus jää yksiköissä jalkoihin verrattuna muihin teemoihin.

PVK on mukana suunnittelemassa ensi vuodelle kaksipäiväistä potilasturvallisuutta käsittelevää koulutustapahtumaa, johon lääkäritkin voivat osallistua. Lisäksi PVK:n verkkosivuille on tulossa entistä enemmän potilasturvallisuutta koskevaa materiaalia myös terveydenhuollon henkilöstölle.

– Ja minua voi pyytää yksiköihin antamaan potilasvahinkoihin liittyvää koulutusta. Joitain yhteydenottoja onkin jo tullut, Welling sanoo.

Hän on pian myös lähdössä PVK:n tiimin kanssa kiertueelle terveydenhuollon yksiköihin. Tavoitteena on vierailla ainakin kaikissa yliopistosairaaloissa ja osassa keskussairaaloita ja esitellä esimerkiksi Potilasvahinkoporttia.

– Tarkoituksena on myös verkostoitua ja kuulla kentältä, mitä työtä siellä tehdään ja miten me voisimme auttaa potilasturvallisuusasioissa.

Potilasvahinkoilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Viime vuonna vahinkoilmoituksia tehtiin jo lähes 9000, yli tuhat enemmän kuin vuonna 2011. Wellingin mukaan osittain kyseessä voi olla tilastollinen harha.

– Ihmiset ovat paremmin tietoisia järjestelmästä ja hakevat korvauksia helpommin. Toki määrään vaikuttaa myös se, että terveydenhuollossa tehdään enemmän ja vaativampia toimenpiteitä, jolloin vahinkojakin sattuu enemmän.

Potilasvahinkojen määrää voidaan Wellingin mukaan silti vähentää yksinkertaisillakin keinoilla.

– Vahingoista pitäisi oppia paremmin, jotta saataisiin katkaistua ketjut, joissa samantyyppiset vahingot tapahtuvat uudelleen ja uudelleen.