Potilastietojärjestelmien huono käytettävyys aiheuttaa tyytymättömyyttä sekä suomalaislääkäreissä että -hoitajissa. Nämä tuoreen tutkimuksen tulokset ovat sikäli yllättäviä, että aiemmin maailmalla tehdyissä tutkimuksissa hoitajat ovat olleet lääkäreitä tyytyväisempiä järjestelmiin.

Aalto-yliopiston, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan raportoiman uuden tutkimuksen tulokset on julkaistu International Journal of Medical Informatics -tiedelehdessä.

Suomalaistutkijoiden työn erisuuntaisia tuloksia selittää kenties se, että hoitajien käyttäjäkokemuksia on kaiken kaikkiaan tutkittu vähemmän kuin lääkärien kokemuksia.

– Lääkärit ovat ammattiryhmänä kriittisempi. Rivihoitajien näkemykset kehittämistarpeisiin liittyen eivät välttämättä nouse samalla tavalla esiin kuin rivilääkärien. Tämä on saattanut vaikuttaa yleiseen mielikuvaan ammattiryhmien tyytyväisyydestä järjestelmiin, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Johanna Kaipio huomauttaa tiedotteessa.

Kahdella ammattiryhmällä on myös selvästi poikkeavia näkemyksiä siitä, mitä asioita järjestelmissä pitäisi kehittää.

Suomessa terveydenhuollossa on käytössä laaja kirjo potilastietojärjestelmiä. Kirjoa on sekä järjestelmien sisältämien toimintojen että toteutuksen laadun osalta. Lääkäreiden ja hoitajien erilaisia ajatuksia järjestelmien kehittämistarpeista selittääkin todennäköisesti se, että osa järjestelmistä palvelee paremmin hoitajien, toiset lääkärien tarpeita.

Tutkimuksesta ilmeni, että hoitajien mielestä potilastietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Heiltä irtosi pisteitä järjestelmille myös siitä, miten hyvin ne auttavat rutiinitehtävissä.

Myös tiedonhaku potilaista onnistuu hoitajien mielestä hyvin.

Tässä tutkimuksessa lääkärit puolestaan olivat tyytyväisiä järjestelmien tekniseen vakauteen sekä siihen, miten nopeasti niitä oppii käyttämään ja miten sujuvaa potilastietojen kirjaaminen on.

– Hoitajille on tärkeää esimerkiksi kirjaamisen sujuvuus, kun taas lääkäreille päätöksentekoa varten tarvittavat yhteenvedot ja koosteet kirjatuista tiedoista.

Tutkijat evästävät, että potilastietojärjestelmien jatkokehittämisessä olisi tärkeää huomioida molemmat ammattiryhmät.

Käyttäjäkokemuksista olisi hyvä tehdä lisää tutkimusta, jotta niiden suunnitteluun olisi mahdollista vaikuttaa. Ylipäänsä potilastietojärjestelmiä kehittämään pitäisi ottaa enemmän ihmisiä, jotka järjestelmiä työssään käyttävät.

– Järjestelmien käytettävyydessä on paljon parantamisen varaa ja niiden toteutuksessa heijastuu se, ettei suunnittelussa ole ollut mukana riittävää ymmärrystä loppukäyttäjien työstä ja tarpeista. Järjestelmien huono käytettävyys aiheuttaa nykyään tehottomuutta ja turhautumista sekä lääkäreissä että hoitajissa.

Potilastietojärjestelmien huonon käytettävyyden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan merkittävä työhyvinvointia heikentävä tekijä terveydenhuollossa.

THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi muistuttaa, että henkilöstön työrasitusta voitaisiin vähentää investoimalla käyttäjäystävällisiin tietojärjestelmiin, jotka toimivat teknisesti hyvin.

– Riittävä perehdytys ja koulutus ovat myös tärkeitä, varsinkin silloin kun uusia järjestelmiä tai ominaisuuksia otetaan käyttöön, Heponiemi sanoo tiedotteessa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.