Terveydenhuolto Alankomaiden pääkaupungissa Amsterdamissa painiskelee samojen ongelmien kanssa kuin Suomessa. Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja ammattitaitoisesta hoitohenkilöstöstä on pula.

– Pohdimme jatkuvasti sitä, miten säilyttää hoidon laatu samalla, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi, kertoo kotihoidossa työskentelevä lääkäri Monique Slee-Valentijn. Hän puhui digitaalisen terveydenhuollon kansainvälisessä konferenssissa (Himss) Helsingissä keskiviikkona.

Amsterdamissa on otettu käyttöön uudenlainen ajattelu terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi. Siinä potilas sijoitetaan keskiöön, ja hoitoa viedään mahdollisimman paljon kotiin. Sen seurauksena terveydenhuollon toimitiloja aiotaan vähentää radikaalisti. Tavoitteena on, että kymmenen vuoden päästä käytössä olisi kolmasosa nykyisestä neliömäärästä. Tämä siitäkin huolimatta, että potilasmäärät kasvavat.

– Meillä on samat sairaudet ja potilaat, mutta hoitoa katsotaan aivan uudesta perspektiivistä. Potilas on uudessa ajattelussa keskiössä, kun vanhassa ajattelussa lääkärit olivat keskiössä.

Käytännössä se merkitsee muun muassa sitä, että lääkäri, fysioterapeutti ja elämän hallinnan ohjaukseen keskittyvät työntekijät toimivat yhteistyössä. Tarkoitus on, että potilas kytketään terveydenhuollon prosesseihin digitaalisen ympäristön avulla.

– Terveydenhuolto tuodaan ulos sairaaloista olohuoneisiin. Tällöin potilaan oma ympäristö on keskiössä. Samalla siirrymme yhä enemmän jälkihoitoon, joka keskittyy potilaan elämänhallintaan.

Hoitohenkilökunta työskentelee aiempaa enemmän tiiminä digitaalisesti ja algoritmien avulla.

– Haluamme tavoittaa potilaat nopeasti, ja jakaa oikeaa informaatiota oikeaan aikaan. Tämä toiminta vähentää kustannuksia, mutta auttaa samalla potilaita nykyistä paremmin, summaa Slee-Valentijn.

Hänen mukaansa potilaan kulkeminen fyysisesti terveydenhuollon yksiköstä toiseen on uuvuttavaa sekä potilaalle, että hoitohenkilökunnalle.