Tyksin syöpäklinikan ylilääkäri Heikki Minn sanoo, että lääkkeiden hinnoissa suurin ongelma ovat suun kautta annettavat erittäin kalliit syöpälääkkeet, joilla ei ole Suomessa korvattavuutta tietyn syövän hoitoon.

Niitä ei voida antaa potilaalle sairaalasta, vaikka tutkimusten perusteella hän voisi hyötyä niistä.

– Tähän ongelmaan törmää lähes viikoittain. Potilaan varallisuus voi vaikuttaa siihen, saako hän hoitoa vai ei, jos kustannus lankeaa hänelle kokonaisuudessaan maksettavaksi, Minn sanoo.

Tilanteesta on keskusteltu Kelan kanssa, mutta Kelalla ei ole mahdollisuutta joustaa ja korvata näitä lääkkeitä.

Lisäksi tulee vastaan tilanteita, joissa lääke ei ole saatavilla Suomessa, vaikka siitä on menossa kliininen tutkimus toisessa Euroopan maassa ja potilas täyttäisi tutkimuksen edellyttämät sisäänottokriteerit.

– Potilaan hakeutuminen sinne on varmasti haastavaa.

Korkein oikeus on kuitenkin linjannut, ettei hoitojen hinta saa olla perusteena hoidoista luopumiselle.

Lääkäri ei siis voi jättää potilasta hoitamatta siksi, että lääke on kallis, jos se muuten on hyväksytty kyseisen sairauden hoitoon Suomessa.

Lääkkeiden hinnoista keskustellaan usein juuri syöpien yhteydessä, koska uudet syöpälääkkeet ovat kalliita.

Uusista, julkisella rahoituksella kustannettavista syöpälääkehoidoista antaa suosituksia sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva palveluvalikoimaneuvosto eli Palko, joka arvioi, onko hoidosta vähäistä suurempaa hyötyä ja ovatko kustannukset kohtuulliset.

Palkon pääsihteeri Ilona Autti-Rämö sanoo, että Palko tekee asioista oman riippumattoman arvionsa, eikä siihen kohdistu painostusta sen enempää lääkäreiden kuin sairaaloidenkaan taholta.

– Emme ota kantaa yksittäisen potilaan hoitoon, vaan esitämme suosituksia siitä, mitä lääkkeitä ja millä ehdoin niitä voidaan Suomessa tarjota, Autti-Rämö sanoo.

Yksittäisiin potilastapauksiin voi ottaa kantaa Oulun Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA.

Sairaalan budjetti voi antaa myöden kalliin suonen sisäisen lääkkeen antamiseen, jos siitä arvioidaan olevan potilaalle hyötyä.

Lääkkeitä voi antaa suonen sisäisesti myös off label- eli virallisesta käyttötarkoituksesta poikkeavaan käyttöön, jos esimerkiksi geenitesti viittaa siihen, että lääkkeestä olisi apua.

– Nämä eivät ole koskaan yksittäisen lääkärin päätöksiä, Heikki Minn sanoo.

– Sairaalassamme toimii molekyylikohdennettuja hoitoja arvioiva palaveri, jossa on käytännössä mukana 10–20 lääkäriä useilta syöpää hoitavilta erikoisaloilta.

Lääkäri eivät voi vetää mitään selkeää rajaa siihen, ketä potilaista hoidetaan ja miten, jos olemassa oleva korkeatasoinen kliininen tutkimustieto puoltaa aktiivista lääkehoitoa. Ei voida esimerkiksi linjata, että yli 75-vuotiaat eivät saa kalliita syöpähoitoja.

– Biologinen ikä ei ole peruste hoidoista päätettäessä, vaan arvioidaan ihmisen kokonaisterveyttä, Minn sanoo.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.