Potilaan osallisuus omaan hoitoonsa on lakisääteinen eettinen periaate ja hyvää hoitoa edistävä tekijä. Potilaan osallisuus tarvittaessa annosteltavassa lääkehoidossa tarkoittaa, että lääkehoito perustuu potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Se tarkoittaa myös jaettua päätöksentekoa ja sitä, että potilaat voivat sekä pyytää tarvittavia lääkkeitä että kieltäytyä niistä.

Sairaalahoidossa tarvittaessa annosteltava lääkehoito tapahtuu potilaan, lääkärin ja hoitotyöntekijöiden yhteistyönä, jossa lääkäri vastaa lääkehoidon suunnittelusta ja hoitotyöntekijät sen toteuttamisesta.

”Näitä lääkkeitä käytetään tarpeen mukaan, joten jokaista käyttötilannetta edeltää potilaan aloite tai hoitajan havainto lääkkeen tarpeesta, sekä päätöksenteko lääkkeen tai muun hoitomuodon käytöstä. Aiempaa tutkimustietoa potilaan osallisuudesta tässä päätöksenteossa on varsin vähän”, kertoo terveystieteiden maisteri Kirsi Hipp tiedotteessa.

Väitöstutkimuksessaan Hipp kartoitti aihealueen kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden, analysoi potilasasiakirjoista tarvittaessa annosteltavaan lääkehoitoon kohdistuneet tilanteet vuoden ajalta sekä haastatteli oikeuspsykiatrisen sairaalan potilaita ja sairaanhoitajia.

Väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että potilaiden käyttämistä tarvittavista lääkkeistä 60 prosenttia oli annosteltu fyysisiin ja 40 prosenttia psyykkisiin syihin tai unettomuuteen. Aikaisempi tutkimus on käsitellyt vain tarvittavia psyykenlääkkeitä.

Potilaiden väliset erot tarvittavien lääkkeiden käytössä olivat suuria. Hippin tekemän haastattelututkimuksen mukaan tämä selittyi sillä, että potilaiden lääkehoidon tarpeet vaihtelevat samoin kuin heidän halukkuutensa käyttää lääkkeitä oireidensa helpottamiseen.

Hippin mukaan potilaiden kokemusta osallisuudesta vahvisti se, että he saivat itse määritellä tarvittavien lääkkeiden ajankohdan. Väitöstutkimus osoitti, että tyypillisesti tarvittavia lääkkeitä käytettiin potilaiden omasta pyynnöstä ja niiden annostelu tapahtui potilaiden ja sairaanhoitajien välisessä yhteisymmärryksessä. Toisaalta eriävät näkemykset lääkkeen tarpeellisuudesta olivat johtaneet konfliktitilanteisiin ja jännitteisiin hoitosuhteissa.

”Keskustelu lääkkeen tarpeesta ja jaettu päätöksenteko voivat olla haastavia tilanteessa, jossa potilaalla on akuutteja oireita. Jotta potilaan osallisuus toteutuu, tarvittavien lääkkeiden ja vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä on suunniteltava etukäteen”, Hipp toteaa.

Väitöstutkimuksen perusteella potilaiden osallisuutta ei huomioida suunnitelmallisesti. Potilailla on yksilöllisesti erilaiset mahdollisuudet ja motivaatiot osallistua hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Ammattilaisilla on myös erilaiset käytännöt osallistamisessa.

Hippin mukaan onkin tärkeää laajentaa tarvittavan lääkehoidon tutkimusta myös siihen, miten lääkitystä suunnitellaan ja arvioidaan potilaan ja ammattilaisten yhteistyönä.

Hippin väitöstutkimus osoittaa, että potilaan osallisuus tarkoittaa muutakin kuin potilaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta. Potilaat etsivät tietoa aktiivisesti ja tarkkailivat ympäristöään tehdessään päätöksiä tarvittavien lääkkeiden käytöstä.

Tällainen potilaan aktiivisuus jää Hippin mukaan usein näkymättömiin, mutta se laajentaa kuvaa oikeuspsykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden osallisuudesta. Tätä on pidetty haastavana potilaiden vakavien sairauksien ja hoidon edellyttämien rajoitteiden vuoksi.

”Olisi kuitenkin tärkeää, etteivät potilaat jäisi tekemään päätöksiään yksin. Hyvän hoidon, ja myös osallisuuden, näkökulmasta on olennaista, että sekä potilaan että ammattilaisten asiantuntijuutta hyödynnetään tarvittavia lääkkeitä koskevassa päätöksenteossa”, Hipp summaa.

TtM Kirsi Hipp esittää väitöskirjansa Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22. lokakuuta klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Kontio, Helsingin yliopistollinen sairaala ja kustoksena dosentti Mari Kangasniemi, Turun yliopisto. Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.