Jussi Helttunen

Terveysteknologian kehitys näkyy terveydenhuollon arjessa hyvässä ja joskus pahassa.

Tämä tuli ilmi, kun kirjoitin juttua sydämen rytmiä mittaavista mobiililaitteista. Suomessa on kehitetty mobiilitekniikkaan perustuva EKG-mittari sekä pelkkään kännykän omaan teknologiaan perustuva mittausmenetelmä. Tutkimukset ovat osoittaneet tekniikat toimiviksi.

Samalla kun lääkärit pohtivat, miten laitteita voi hyödyntää kliinisessä työssä, he joutuvat miettimään, mitä potilaiden itse keräämä data merkitsee vastaanottotyössä.

Laitteiden antama tieto voi aiheuttaa ylimääräistä työtä, jos huolestuneet ihmiset alkavat käydä mittausdatan kanssa vastaanotolla varmuuden vuoksi.

Toisaalta kotimittauslaitteet tuovat aivan uusia mahdollisuuksia hoitoon. Juttuun haastattelemani neurologi on tyytyväinen, että aivoinfarktin aiheuttanut piilevä eteisvärinä voi löytyä laitteen avulla ja uuden aivoinfarktin riskiä voi pienentää verenohennuslääkityksellä.

Sekin tuli ilmi, että rytmihäiriöiden tunnistaminen ei aina edellytä tekniikan apua. Tutkimusten mukaan ihmiset pystyvät tunnistamaan rytmihäiriöt myös pulssia tunnustelemalla. Pidempiaikaista mittausta tunnustelu ei toki korvaa eikä auta löytämään oireetonta eteisvärinää kuin tuurilla.