Terveydenhuollon organisaatioissa kiehuu. Oulun sairaanhoitopiirin johtaja kieltää alaisensa mukaan antamasta haastatteluja, kun ongelmat yhteispäivystyksessä käyvät vaikeiksi.

Hätäkeskuslaitoksen johtaja katoaa ulkomaille vuosilomalle, kun hänen alaisensa valittavat sisäministerille. Kouvolan terveyskeskuksesta pakenevat lääkärit kertovat, ettei heitä ole kuunneltu organisaatiomuutoksessa.

Johtamisen ammattilaisia ongelmat eivät yllätä. Terveydenhuollossa johtamista vaikeuttaa kaksi asiaa: lääkärijohtajien kliininen ote sekä organisaatioiden asema julkisessa hallinnossa.

Julkisten organisaatioiden on yksityisiä vaikeampaa vedota muutostilanteessa omistajan tahtoon.

– Yritysjohtaja voi muutostilanteessa sanoa noudattaneensa omistajan käskyä. Julkisella sektorilla omistajaohjaus on heikompaa, sanoo tutkimusjohtaja Petri Parvinen Teknillisestä korkeakoulusta.

Johtajakoulutuson vielä nuorta

Professionalistinen johtaja on hyvä, kun organisaatiolla menee hyvin. Johtaja pitää huolen alan kehityksestä, etiikasta ja työn laadusta. Ongelma- tai muutostilanteessa taidot eivät enää riitäkään.

– Tällainen johtaja ei osaa käyttää analyyttista tietoa päätöstensä taustalla eikä analysoida organisaationsa toimintaa, Parvinen toteaa.

Hyksin Meilahden sairaalan ylilääkäri Kari Harno muistuttaa, että terveydenhuollon johtajia on koulutettu tehtäviinsä vasta muutaman vuoden ajan.

– Ennen johtamistaitojen kehittäminen oli johtajan oman kiinnostuksen varassa. Onneksi asiaan on nyt herätty ja ainakin isommat yksiköt kouluttavat johtajiaan säännöllisesti.

Työpaine ja kiire heikentävät tutkimusten mukaan eniten sairaaloiden ilmapiiriä Suomessa. Yleisimmät pelot liittyvät hoitovirheisiin.

Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Marianna Virtasen mukaan sairaaloiden kesken ei ole suuria eroja, eikä ilmapiiri ole merkittävästi muuttunut viime vuosina. Työkuormitus on jopa jonkin verran laskenut. Virtanen pitää sairaaloiden ilmapiiriä melko hyvänä.

Lue lisää 29.9. ilmestyneestä Mediuutisista.