Koronapandemian vaikutus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on näkynyt opiskeluterveydenhuollossa mielenterveyspalvelujen kysynnän selvänä kasvuna, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Vuonna 2020 mielenterveysperusteisten hoidontarpeen arvioiden määrä lisääntyi 26 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja palvelujen kysyntä on pysynyt korkeana myös vuonna 2021.
Poikkeukselliset ajat ovat nostaneet entistä selvemmin esiin tarpeen mielenterveyden etäpalveluille ja matalan kynnyksen tuelle.
– Pitkään jatkuneet poikkeusolot ovat kasanneet korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ongelmia. Vaikutukset voivat näkyä yksittäisen opiskelijan hyvinvoinnissa pitkään, vaikka koronan aiheuttamat rajoituksen vähenisivät ja olot normalisoituisivat, muistuttaa YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi YTHS:lle keväällä 2021 valtionavustusta korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. YTHS on saanut käyttöönsä 750 000 euroa kaikkiaan viiden miljoonan euron määrärahasta. Noin neljän miljoonan euron lisähakemus on parhaillaan valmistelussa.
YTHS:n saama valtionavustus kohdentuu vuodelle 2021, eikä sitä käytetä normaalin palvelutoiminnan kuluihin.
Jo myönnetty lisärahoitus kohdentuu pääasiassa opiskelijoiden MieliChat-palveluun, joka on juuri avattu. Valtionavustuksella on muun muassa palkattu chat-linjalle terveydenhuollon ammattilaisia.
– Lisäksi laajennamme valtionavustuksella vuonna 2020 menestyksekkäästi pilotoitua aivojen tasavirtastimulaatiotoimintaa, Väyrynen sanoo.
Lisähakemuksessa YTHS esittää muun muassa lyhytterapian sekä mielenterveyden verkkopalvelujen lisäämistä ja terveyden edistämisen palvelujen digitalisoimista vapaasti käytettävien verkkokurssien muodossa. Tavoitteena on myös kasvattaa ryhmämuotoisten hoitojen tarjontaa syyslukukaudelle.
– Korona on aiheuttanut opiskelijoiden keskuudessa yksinäisyyttä ja heikentänyt yhteisöllisyyttä. Ryhmämuotoisilla hoidoilla voidaan mahdollistaa myös vertaistuen ja uusien sosiaalisten kontaktien saaminen. Yksinäisyystyössä myös tiiviimmän yhteistyön käynnistäminen korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa on tärkeää, Väyrynen sanoo.