Kööpenhamina

Suomi ja Pohjoismaat haluavat kehittää yhteistä huoltovarmuusyhteistyötä. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja muut pohjoismaiset pääministerit allekirjoittivat huoltovarmuusyhteistyötä koskevan yhteisen julkilausuman Kööpenhaminassa keskiviikkona.

Pääministeri Marin sanoo, että koronakriisi on osoittanut, kuinka Pohjoismaat eivät olleet tarpeeksi hyvin varautuneita kriisiin.

”Meidän pitää tehdä yhteistyötä paljon paremmin tulevaisuudessa – ei vain pandemioihin tai terveysuhkiin, vaan meidän pitää olla yhdessä varautuneita myös muunlaisiin uhkiin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja kyberuhkiin”, Marin sanoo.

Marin korostaa, kuinka huoltovarmuustyöllä Suomessa on pitkät perinteet ja kuinka muut Pohjoismaat ovat seuranneet Suomea pandemian aikana. Nyt liikkeelle lähtevä työ on Suomen esillä pitämä hanke Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudella.

”Haluan myös alleviivata, että me emme ole luomassa uusia byrokraattisia järjestelmiä tai hallintoa, vaan nimenomaisesti katsomme, missä me kaikki voimme saada etua työskentelemällä yhdessä operatiivisella tasolla.”

Marin pitää tärkeänä, että Pohjoismaat edelleen vastaavat jokainen oman maansa huoltovarmuudesta, mutta kriisin kohdatessa yhtä maata, muut naapurimaat voisivat myös tarjota apuaan.

”Yhteistyötä on etukäteen harjoiteltava, jotta voisimme toimia mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja sujuvasti.”

Marinin suusta kuului Macronin tavoite

Pääministeri Sanna Marin ei halua vielä tarkemmin avata visiotaan yhteispohjoismaisesta huoltovarmuusyhteistyöstä, vaan hän toteaa valmistelutyön vasta käynnistyneen julkilausuman myötä.

Koronapandemian aikaan esimerkiksi globaali kilpailu maskeista kiristyi erittäin kovaksi, jolloin pienempien ostajien asema heikkeni. Esimerkiksi Saksa ja Ranska syyttivät Yhdysvaltoja maihin tarkoitettujen maskien takavarikoinnista. MTV Uutisten selvityksen mukaan Saksa, Ranska, Hollanti, Kiina ja Yhdysvallat olisivat pitäneet itselleen Suomeen matkalla olleita maskitilauksia.

Kysymykset hankintayhteistyöstä tai jopa yhteisen tuotannon varmistamisesta jäävät toistaiseksi avoimeksi. Sen sijaan Marin haluaa nostaa esiin kysymyksen Euroopan unionin strategisesta autonomiasta. Kyse on Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esittelemästä käsitteestä, joka tarkoittaa, että EU:lla tulisi olla kyky toimia itsenäisesti ja määritellä itsenäisesti omia tavoitteita.

”Se kysymys on äärimmäisen tärkeä ja vastaa juuri siihen, miten pystymme olemaan paremmin varautuneita vaikkapa siihen, että meillä on riittävästi tuotantoa vaikkapa lääkinnällisiin varusteisiin ja lääkkeisiin.”

”Energiahintojen nousun myötä meidän on oltava myös energiaomavaraisempia ja entistä riippumattomampia. Lisäksi haluaisin nostaa esiin vielä osaamisen, eli miten vahvistamme eurooppalaista tutkimus- ja tuotekehitystä sekä uusia teknologioita. Yhteiskunnat ovat tulevaisuudessa yhä digitaalisempia ja sekä Pohjoismailla että Euroopalla pitää olla kykyä ja osaamista tuottaa kaikkia kriittisiä teknologioita.”

Lue seuraavaksi: