FM Liina Lonka on Helsingin yliopistossa valmistuneessa väitöstutkimuksessaan kuvannut suomalaiseen tautiperimään kuuluvan pohjoisen epilepsia -taudin taustalla olevan geenin ja tutkinut geenin tuottaman proteiinin toimintaa. Pohjoisen epilepsia kuuluu NCL-tauteihin, jotka ovat lasten yleisimpiä eteneviä, hermosoluja vaurioittavia tauteja. Pohjoisen epilepsia kuvattiin vasta kymmenisen vuotta sitten, ja se on diagnosoitu 26 potilaalta, jotka kaikki ovat kotoisin Kainuusta.

Tauti periytyy peittyvästi ja se alkaa epileptisillä kohtauksilla 5–10 vuoden iässä. Muita oireita ovat etenevä henkinen taantuminen, hienomotoriikan ja tasapainon ongelmat sekä joillakin potilailla näön ja puheen heikkeneminen.

Väitöstutkimuksessa kuvattiin pohjoista epilepsiaa aiheuttava CLN8-geeni ja osoitettiin, että jokaisella tautia sairastavalla suomalaispotilaalla on tuossa geenissä yhden emäksen virhe, jonka seurauksena yksi aminohappo geenin tuottamassa proteiinissa vaihtuu toiseksi. Siinä kuvattiin myös hiiren Cln8-geeni ja osoitettiin, että virhe tuossa geenissä johtaa hiirellä mnd-tautiin, joka myös kuuluu NCL-tautiryhmään.

Geenin tunnistamisen ja kuvaamisen jälkeen Lonka alkoi tutkia sen koodaamaa proteiinia. Hän havaitsi, että CLN8-proteiini on kalvoproteiini, joka paikantuu solussa pääasiallisesti endoplasmiseen retikulumiin. Kalvon läpäisevät ER-proteiinit voivat osallistua proteiinien kuljetukseen ER:stä ulos ja sisään, auttaa muiden proteiinien laskostumisessa tai toimia ionikanavina tai reseptoreina. Tautia aiheuttavat mutaatiot eivät muuta proteiinin paikkaa solussa, joten todennäköisesti ne vahingoittavat alueita, jotka ovat erityisen tärkeitä CLN8-proteiinin toiminnan kannalta.

Lonka havaitsi, että geeni ilmentyy kaikissa hiiren kudoksissa, ja ilmentymisen voimakkuus vaihtelee eri kehitysvaiheissa. Aivoissa Cln8-geenin ilmentyminen on voimakkainta heti syntymän jälkeen, jolloin uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä muodostuu erityisen paljon. Tulokset viittaavat väittelijän mukaan siihen, että Cln8-proteiinia tarvitaan hermosoluissa sekä solujen erilaistumisessa että kypsymisessä, ja sillä voi olla hermosoluissa myös suojaava tehtävä.

CLN8-geenin tunnistaminen ja kuvaaminen on tehnyt mahdolliseksi pohjoisen epilepsian molekyyligeneettisen diagnosoimisen. CLN8-proteiinin solunsisäisen paikantumisen selvittäminen ja hiiren Cln8-geenin ilmentymisen kuvaaminen ovat askeleita kohti taudin syntymekanismien lopullista selvittämistä.