Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa selvitettiin mahdollisia syitä Pohjois-Savon alueella havaittuun korkeaan ikävakioituun melanoomakuolleisuuteen. Kysistä kerättyjen melanoomanäytteiden analyysi osoitti, että aggressiivisten melanoomien määrä ja osuus kaikista tapauksista on kasvanut Pohjois-Savossa. Lisäksi melanoomadiagnoosi saadaan keskimäärin iäkkäämpänä kuin muualla. Yhdessä nämä tekijät näyttävät osin selittävän alueen korkeaa melanoomakuolleisuutta. Tulokset julkaistiin BMC Cancer -lehdessä.

Ikävakioitu melanoomakuolleisuus oli Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella suhteellisen korkea verrattuna muihin yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueisiin vuosina 2013–2017. Melanoomakuolleisuus oli korkea erityisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, vaikka ikävakioitu melanooman ilmaantuvuus alueella oli puolestaan suhteellisen matala. Nyt julkaistussa tutkimuksessa lääketieteen lisensiaatti Ville Suhonen selvitti korkean kuolleisuuden taustoja analysoimalla Kysssä vuosina 2000–2013 kerätyt, Itä-Suomen biopankkiin siirretyt melanoomanäytteet.

Tutkimus osoitti, että vuosina 2000–2013 aggressiivisen, pahanlaatuisen melanooman tapausmäärä kasvoi merkittävästi enemmän kuin pinnallisen in situ -melanooman. Aggressiivisen nodulaarisen alatyypin osuus kaikista melanoomista oli suhteellisen korkea. Pohjois-Savon melanoomapotilaiden keski-ikä diagnoosihetkellä oli korkeampi kuin muualla keskimäärin. Merkille pantavaa oli se, että miehillä oli yli kaksinkertainen riski saada melanooman etäpesäke naisiin verrattuna. Tämä saattaa johtua siitä, että miehillä oli enemmän vartalon, rintakehän, olkavarren, kaulan ja päänahan melanoomia, joihin liittyi suurempi etäpesäketaipumus. Lisäksi immuunijärjestelmän vaje oli yhteydessä aggressiivisempiin melanoomiin.

"Etenkin melanooman aggressiivisten alamuotojen merkittävä kasvu, suuri osuus verrattuna pinnallisesti leviävään alamuotoon ja korkea metastasointiriski yhdessä korkean keski-iän kanssa selittänevät osin korkeaa melanoomakuolleisuutta Pohjois-Savon alueella. Myös immuunivajeisten korkea osuus melanoomapotilaista voi osaltaan selittää kuolleisuutta”, Suhonen sanoo tiedotteessa.

Tutkimus toteutettiin osana Pohjois-Savon ihosyöpäohjelmaa (PoSiho), joka tähtää ihosyöpien vähentämiseen alueella.

”Tulokset tukevat aiempaa käsitystä, että melanooman seulontaa pitäisi tehostaa, ja tälle on tarvetta erityisesti Pohjois-Savon alueella”, toteaa tutkimuksen johtaja, professori Ilkka Harvima.

Ihosyöpien jatkuvan lisääntymisen vuoksi Suomen ihotautien professorit vaativat jo vuonna 2016 kansallista ihosyöpäohjelmaa, johon sisältyisi erityisesti riskiryhmiin kohdistettu ihosyöpien seulonta.

”Lisäksi pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota mikromelanoomiin. Näitä noin kahden millimetrin kokoisia pieni mustia pisteitä on myös ihotautilääkärin vaikea tulkita dermatoskoopillakaan. Näiden kohdalla eivät päde perinteiset muistisäännöt luomen pahanlaatuiselle ulkonäölle”, Harvima sanoo.

Lue seuraavaksi: