Koronapandemia näkyy vakuutusyhtiöiden eläkehakemuksissa, mutta vain vähän. Vakuutusyhtiö Varma kertoi torstaina, että sille viime vuonna tulleissa työkyvyttömyyshakemuksissa 21 hakemuksen keskeisenä syynä oli koronainfektion jälkitila.

Suuri osa niistä hylättiin.

"Kahdelle hakijalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke, kahdeksalle kuntoutustuki, yhdelle osakuntoutustuki ja 10 hakemusta on hylätty”, Varman ylilääkäri Jan Schugk kertoo tiedotteessa.

Myönnöissä kyse oli pääosin tilanteista, joissa covid-infektio oli aiheuttanut selkeitä elinvaurioita. 12 tapauksessa kyse oli sellaisista long covid -oireista, jotka hakija yhdisti koronaan, mutta joita tutkimuslöydökset eivät selittäneet.

”Niissä tapauksissa, joiden osalta etuus päädyttiin myöntämään, hakijan työkykyä alensivat merkittävästi muut sairaudet kuin covid-infektion aiheuttamiksi koetut selittämättömät oireet”, Schugk sanoo,

Varman saamat 21 long covidin vuoksi tehtyä hakemusta eivät ole suuri määrä, sillä kaiken kaikkiaan yhtiö sai uusia työkyvyttömyyshakemuksia viime vuonna noin 6500.

”Huolestuttavaa on, että alle 45-vuotiaiden suhteellinen osuus hakijoista kasvoi.”

Varmaan tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni kolme prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Eniten työkyvyttömyyseläkettä haettiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi ja 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin juuri mielenterveyden häiriön vuoksi. Yleisimpinä häiriöinä olivat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.

"Hakemusmäärän lasku jatkui edellisvuoden tapaan, vaikka työkykyyn koettiin kohdistuvan kuormitustekijöitä esimerkiksi koronatilanteen pitkittymisen johdosta. Huolestuttavaa on se, että alle 45-vuotiaiden suhteellinen osuus hakijoista kasvoi”, Varman eläkejohtaja Jyrki Rasi sanoo tiedotteessa.

Suurin ikäryhmä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden saajissa oli 60 vuotta täyttäneet, ja varsinkin osatyökyvyttömyyseläkkeet painottuivat lähempänä eläkeikää oleviin.

"Tämä kertoo positiivisesta kehityksestä. Osaeläkkeen avulla työelämässä voi jatkaa kevennetyllä työpanoksella, kun työkykyä on vielä jäljellä. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä selkeästi suurin työkyvyn alenemisen syy olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet", Rasi sanoo.

Pandemia tekee työkyvyttömyyden kehittymisestä arvaamatonta

Vaikka long covid on marginaalinen työkyvyttömyyshakemusten syy Varmassa, niin yhtiö pitää koronapandemian muita vaikutuksia silmällä.

”Koronaviruspandemia tuo vaikeasti ennakoitavaa arvaamattomuutta työkyvyttömyyden kehitykseen. On mahdollista, että vuosien 2020–2021 myönteinen kehitys sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden osalta taittuu vuonna 2022”, Schugk sanoo.

Hän viittaa siihen, että käytettävissä olevien tietojen mukaan Kelaan saapuneet sairauspäivärahahakemukset lisääntyivät 10–15 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna.

”Kasvu painottui erityisesti mielenterveysperusteisiin sairauspäivärahakausiin, mikä ennakoi mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkehakemusten lisääntymistä vuonna 2022.”

Jääkö työkykyongelmia poikkeusolojen vuoksi piiloon?

Varmaan tulleiden kuntoutushakemusten määrä jatkoi edellisvuonna alkanutta vähenemistä. Niitä tuli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä alkaneiden kuntoutusten määrä väheni kolmisen prosenttia.

"Kuntoutushakemusten kehityksessä pohdituttaa, vaikuttaako hakemusten vähenemiseen terveydenhuollon kuormitus tai koronatilanteen aiheuttamat poikkeusolot työpaikoilla siten, että työkykyongelmia olisi jäänyt piiloon”, Jyrki Rasi miettii.