Skitsofreniassa pitkävaikutteisten injektiolääkkeiden käyttöön liittyy jopa 30 prosenttia alhaisempi kuolemanriski kuin vastaaviin suun kautta annosteltaviin lääkkeisiin.

Myös taudin oireilu ja sairaalahoidon tarve vähenee 20–30 prosenttia pitkävaikutteisia injektiolääkkeitä käytettäessä verrattuna tablettihoitoihin.

Tämä käy ilmi kahdesta tuoreesta laajasta tutkimuksesta, jota johti Karoliinisen instituutin kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen. Niissä tutkittiin pitkävaikutteisten injektiolääkkeiden vaikutusta skitsofreniaa sairastavien kuolleisuuteen ja riskiin joutua uudelleen sairaalaan.

– Toisen polven injektiolääkkeiden aikana kuolleisuus oli vielä pienempi, kertoo Tiihonen.

Hänen mukaansa injektioiden parempi teho perustuu siihen, että elimistössä on ylipäätään riittävästi lääkettä. Lääkepitoisuudet eivät heilahtele kuten tablettilääkityksessä.

– Oraalilääkkeet jäävät myös helposti potilailla syömättä, kun oireet alkavat helpottaa, Tiihonen sanoo.

Tämä koskee Tiihosen mukaan kaikkia indikaatioita, ei vain psykiatrisia sairauksia.

– Tällaista dataa on syöpälääkkeistä lähtien, että lääkkeitä ei tule käytettyä yhtä tarkasti kuin ohjeissa neuvotaan.

Skitsofreniaa sairastaa Suomessa joka sadas. Pääsääntöisesti lääkitys on tablettimuotoinen.

Tiihosen mukaan maailmalla Käypä hoito -suosituksissa injektiomuotoisten lääkkeiden käyttöä suositellaan vain erityistilanteissa.

– Kanadalaisessa suosituksessa sanotaan, että jo ensimmäisen vuoden aikana pitäisi harkita niiden käyttöä.

Jos Tiihonen saisi päättää, suosituksissa lukisi toisin.

– On tiettyjä erityistilanteita, joissa pitäisi harkita oraalilääkkeen käyttöä.

Yksi tutkimus ei hoitokäytäntöjä vielä kuitenkaan muuta.

– Olisi tietysti toivottavaa, että samansuuntaisia tuloksia saataisiin muualtakin.

Tiihosen mukaan psykoosilääkkeiden kuolleisuuteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota aiemmissa tutkimuksissa.

– Hengissä pysyminen on mielestäni tärkeä seikka, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota.

Uudet pitkävaikutteiset injektiot ovat Tiihosen mukaan varsin kalliita oraalilääkkeisiin verrattuna.

– Hinta pitäisi suhteuttaa kokoaiskustannuksiin eli miten paljon lääkehoito vähentää uusia sairaalahoitoja.

Rekisteritutkimus käsitteli lähes 90 000 skitsofreniaa sairastavan suomalaisen ja ruotsalaisen potilaan lääkitys- ja hoitotietoja.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkityksen pitkäaikaisvaikutuksia ja vertailla eri lääkehoitoja keskenään. Erityisesti haluttiin tutkia eroja tablettihoitojen ja pitkävaikutteisten ruiskutettavien lääkehoitojen välillä.

Karoliinisessa instituutissa tehtyä tutkimusta on rahoittanut lääkeyritys Janssen-Cilag Oy. Tiihonen on toiminut Janssen-Cilagin konsulttina.