Kansalliset osaamiskeskittymät, kuten Kansallinen lääkekehityskeskus ja Kansallinen syöpäkeskus ovat osaterveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa.

Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella edistetään kilpailukykyistä lääkekehitystä. Tavoitteena on alan toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen sekä varhaisen vaiheen lääkekehityksen rahoituksen mahdollistaminen. Pitkällä tähtäimellä lääkekehityskeskuksella on rooli myös lääkkeiden saatavuuden häiriötilanteisiin varautumisessa kansallisella tasolla. Lääkekehityskeskus palvelee koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa.

Ministeri Krista Kiurun mukaan päätöstä kansallisesta lääkekehitysyhtiöstä on valmistelu pitkään.

"Pitkittynyt koronaepidemiakin on osoittanut, että Suomi ja maailma tarvitsevat uusia lääketieteellisiä innovaatioita. Kansallisella lääkekehitysyhtiöllä vauhditetaan suomalaisen huippuosaamisen kasvua", ministeri toteaa tiedotteessa.

Lääkekehityskeskuksen kotipaikka on Turku. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos Jyrki Liljeroos.

Syöpäkeskukselle 2,85 miljoonan euron valtionavustus

Kansallinen syöpäkeskus perustettiin lokakuussa 2019. Kansallinen syöpäkeskus muodostuu kansallisesta koordinoivasta yksiköstä ja viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta. Jokaiselle alueelliselle keskukselle myönnetään avustusta 0,5 miljoonaa euroa, ja koordinoivalle yksikölle 0,35 miljoonaa euroa.

Kansallinen syöpäkeskus koordinoi palvelujärjestelmän voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä syövän hoidossa sekä kansallista syöpätutkimusta. Kansallisella ohjauksella turvataan syöpäpotilaille yhdenvertainen hoito asuinpaikasta riippumatta, edistetään alan tutkimusta, hoitojen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

"Syöpäkeskuksilla on tärkeä tehtävä syövän hoidon vaikuttavuuden parantamisessa. Nyt tehdyillä avustuspäätöksillä on iso merkitys keskusten toiminnan kehittämiselle."

Lue seuraavaksi: