Pitkittynyt kylmä sää lisää kuolleisuutta kylmissä ja lämpimissä subtrooppisissa ilmastoissa.

Pitkittyneen kylmän sään aikana ja sen jälkeen kokonaiskuolleisuus kasvoi noin 10 prosenttia. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin kasvoi noin 11 prosenttia ja kuolleisuus hengityselimistön sairauksiin kasvoi noin 21 prosenttia.

Tulokset ilmenevät Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, joka julkaistaan Environmental Health Perspectives (EHP) -lehdessä tammikuussa.

Kylmän sään ja kuolleisuuden yhteys on tunnettu jo vuosikymmeniä. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen uuden tutkimuksen mukaan kylmien sääilmiöiden ja kuolleisuuden välinen suhde on kuitenkin aiempaa oletettua monimutkaisempi.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kylmän vaikutukset ovat voimakkaampia lämpimissä ilmastoissa ja hellejaksojen vaikutukset ovat voimakkaampia kylmissä ilmastoissa. Tästä syystä tutkijat määrittelivät kylmän sään eri maiden paikallisen ilmaston mukaan. Paikallisen kylmän sään määritelmä mahdollisti terveyshaittojen vertailun ympäri maailman.

Tutkijat kokosivat ja analysoivat kylmään säähän liittyviä tieteellisiä tutkimuksia kolmestatoista maasta neljältä eri mantereelta.

He arvioivat, että suuri osa kuolemista voi selittyä hyvin tunnetuilla kylmän aiheuttamilla muutoksilla elimistössä. Kylmäaltistus nostaa muun muassa verenpainetta, lisää veren hyytymisen riskiä ja saattaa altistaa rytmihäiriöille.

Tutkimuksista suljettiin pois hypotermia, paleltumat, kylmään säähän liittyvät onnettomuudet, kuten liukastumiset, sekä influenssojen sekoittava vaikutus.

Kylmästä voi varoittaa

Osa ylimääräisistä kuolemista voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti välttää ilmatieteellisillä varoitusjärjestelmillä.

Terveyden kannalta haitallisinta sääilmiötä ei kuitenkaan ole useista yrityksistä huolimatta pystytty vielä määrittämään. On esimerkiksi todennäköistä, että pelkkä päivittäisen keskilämpötilan tarkkailu ei ole riittävää terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Lämpötilan laskun nopeudella, kylmän sään pitkittyneellä kestolla, vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilan vaihteluvälin muutoksella sekä päivittäisen lämpötilan erilaisilla sykleillä saattaa olla terveydellisiä haittavaikutuksia, jotka tunnetaan yhä huonosti.

Tutkimuksessa käsitteellistettiin ensimmäistä kertaa kylmän sääjakson määrittelemiseen liittyvät ongelmat, ja tulosten odotetaan herättävän keskustelua lämpötilatutkimuksen alalla. Tutkijoiden mukaan tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan kehittää näyttöön perustuvia varoitusjärjestelmiä ja ohjata ihmisiä turvalliseen käyttäytymiseen kylmällä säällä.

Yksi tutkijoista, väitöskirjaansa valmisteleva lääkäri Niilo Ryti sai viime vuonna Oulun yliopiston Rehtorin tunnustuspalkinnon tutkimuksessa käytettyjen uusien luokitteluiden ja määritelmien kehittämisestä. Tutkimus on osa Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimuskokonaisuutta.