Pirkanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä on liikkeellä hinkuyskäepidemia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan epidemioilla ei ole yhteyttä.

Pirkanmaalla sairastuneita oli perjantaihin mennessä neljä.

THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Vaasan sairaanhoitopiirissä todettiin viime vuonna 61 hinkuyskätapausta. Luku on toiseksi suurin koko maassa Husin jälkeen.

Tämän vuoden aikana tapauksia on ollut tähän mennessä 14.

Johtuuko Vaasan sairaanhoitopiirin hinkuyskäepidemia alueen, esimerkiksi Pietarsaaren, rokotusvastaisuudesta, THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön tartuntatautilääkäri Leif Lakoma?

– Hinkuyskän ilmaantuvuus on ollut Vaasan sairaanhoitopiirin alueella poikkeuksellisen suurta viime vuoden lopulta alkaen. Tavanomaisesta alhaisemmat rokotuskattavuudet ovat tässä varmasti myötävaikuttava tekijä. Tilanne on samantapainen useammassa kunnassa alueella, eikä rajoitu pelkästään Pietarsaareen.

Lakoman mukaan Vaasan tilanteesta ei tarvitse valtakunnallisesti huolestua.

– THL on keskustellut paikallisten tartuntataudeista vastaavien toimijoiden kanssa useaan otteeseen ja käynyt tällä viikolla myös paikan päällä arvioimassa tilannetta. THL avustaa paikallisia toimijoita tietoisuuden lisäämisessä, hoitoon ohjautumisen varmistamisessa, puuttuvien rokotusten täydentämisessä sekä hinkuyskän esiintyvyyden tarkemmassa selvittämisessä.

Näiden lisäksi THL on tällä viikolla tehnyt Vaasan sairaanhoitopiirin alueelle suosituksen ylimääräisistä rokotuksista hinkuyskää vastaan kahden kuukauden ikäisille lapsille.

Suositus koskee niitä kuntia, missä rokotuspäätöstä edeltävästi on kolmen kuukauden aikana todettu laboratoriovarmistettuja hinkuyskätapauksia.

Suositus on voimassa tämän vuoden loppuun saakka, jonka jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen. Ylimääräisen rokotuksen käyttöönotto ei muutoin muuta olemassa olevaa kansallista rokotusohjelmaa mitenkään.

– Hinkuyskä voi alle 6 kuukauden ikäisille lapsille olla hengenvaarallinen tauti, ja ylimääräisen rokotuksen käyttöönotolla pyritään juuri suojelemaan tätä kohderyhmää.

Lakoman mukaan hinkuyskää kiertää Suomessa vuosittain, ja tapauksia ilmenee eri puolilla Suomea. Sastamalan epidemia ei Lakoman mukaan ole suoraan yhteydessä Vaasan tilanteeseen.

– Soluttomat hinkuyskärokotteet ovat teholtaan hyviä, noin 80 prosenttia, mutta eivät täydellisiä. Suojatehon kesto on noin 4-5 vuotta. Toisin sanoen täydellisenkin rokotuskattavuuden tilanteessa yksittäisiä tautitapauksia ilmaantuu.

Sastamalassa Pirkanmaalla on todettu neljä laboratoriotestein varmistettua hinkuyskätapausta.

Kaikki Sastamalan sairastuneista ovat lapsia tai nuoria. Yksi heistä on alle puolen vuoden ikäinen pikkulapsi, jonka perheessä oli pitkään yskinyt perheenjäsen.

Mistä Sastamalan epidemia johtuu, Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen Sotesin johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki?

– Sitä ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan, mistä epidemia on alun perin tullut, mutta käytännössä hinkuyskärokote ei anna sataprosenttisen kattavaa suojaa eikä rokotuskattavuus ole ihan sataprosenttinen. Nämä ovat ne kaksi vaihtoehtoa, mistä se on lähtenyt liikkeelle.

Korkeamäen mukaan Suomessa todetaan vuosittain hinkuyskätapauksia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan vuonna 2017 Suomessa todettiin 397 hinkuyskätapausta, joista Pirkanmaalla 22 tapausta.

Epidemiasta voidaan Korkeamäen mukaan puhua silloin, kun tapauksia on useampia.

– Hinkuyskän suhteen ei ole todettu absoluuttista potilasmäärää, vaan epidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa hinkuyskä on tarttunut sairastuneesta henkilöstä toiseen tai toisiin henkilöihin ja on todettavissa useita hinkuyskätapauksia. Aika ympäripyöreästi eli kohtalaisen pienellä määrällä epidemia todetaan.

Hinkuyskä todetaan alkuvaiheessa nenänielunäytteellä tai verikokeella. Diagnoosia viivästyttää usein taudin samankaltaiset oireet muiden virustautien ja pitkittyneen yskän kanssa.

– Erona oireissa on se, että noin viikon kahden kuluttua sairastumisesta tulee usein hyvin voimakasta yskää ja kovia yskänpuuskia, joista nimi hinkuyskäkin on tullut. Ne voivat herättää ajatuksen, että olisiko tämä sittenkin hinkuyskää.

Sastamalassa hinkuyskäepidemia voi olla Korkeamäen mukaan nyt tiedossa olevaa tilannetta laajempi.

Sairaanhoitopiiri ja kaupungin tartuntatautiviranomaiset sekä kouluterveydenhoitajat selvittävät asiaa parhaillaan.

Juttua päivitetty 16.2.2018 kello 16.13: Otsikkoa muutettu ja tekstiin lisätty THL:n tartuntatautilääkäri Leif Lakoman kommentit valtakunnallisesta ja Vaasan sairaanhoitopiirin tilanteesta.