Keski-Uudenmaan kuntayhtymäjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen on johtanut Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä Keusotea tilanteeseen, jossa se on kokonaisuudessaan pisimmällä hyvinvointialueiden valmisteluissa koko Suomessa.

Tästä syystä Mediuutiset nosti hänet kakkossijalle Terveysalan 100 Vaikuttajaa -listalla.

”Meidän taikasanamme on ollut vapaaehtoisen kuntayhtymän perustaminen, joka lähti toimimaan vuonna 2019. Vaikka emme tienneet, missä kohdassa sote- ja pela-uudistus tulevat, tiesimme, että ne tulevat jossain kohtaa. Meidän lähtökohtamme oli palvelujen kehittäminen, ei niinkään hallinnon rakentaminen”, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Se pidettiin mielessä, kun toimintaa käynnistettiin ja kehitettiin, hän kertoo. Tavoitteena oli pystyä hyppäämään uudistuksen kelkkaan ketterästi sitten, kun sen suunnat selviävät.

”Ja se on sitten toteutunutkin.”

Kesällä 2021 eduskunta sitten äänesti sote-uudistuksen hyväksymisen puolesta.

Vaikka aikaa muutokseen on Keusotessa ollut jo nelisen vuotta, on tekemistä ollut paljon, Laitinen-Parkkonen kertoo. Muutoksen alusta suhteellisen vakaaseen tilanteeseen pääsemiseen kuluu useita vuosia.

Vaikka muutoksen iso kuva oli vuonna 2019 selvä, arjessa eteen tuli monia pieniä yllätyksiä, joita ei vielä suunnitteluvaiheessa huomattu ennakoida. Esimerkiksi kaikki tieto ei ollut saavuttanut kaikkia: miten toimitaan esimerkiksi kotihoidon autojen tankkaamisessa tai millainen sisäisen postin toiminta onkaan, Laitinen-Parkkonen kuvaa. Toimivimpia ratkaisuja piti hakea kokeilemalla.

Sitten, vain vuosi siirtymän aloittamisen jälkeen, iski korona.

”Sanomme täällä, että olemme juosseet maratonin puolessa tunnissa. Vakaata kehittämisen aikaa ei ollut, vaan jouduimme monen muun tavoin toimimaan uuden haasteen keskellä samanaikaisesti, kun kuntayhtymän toimintaa kehitettiin.”

Keusotessa tehtiin tuolloin se uudistuminen, jota monilla tulevilla hyvinvointialueilla on tehty nyt. Hallinnolliset haasteet taklattiin silloin. Laitinen-Parkkosen mukaan uudistus ei olisi ollut mahdollista ilman omistajakuntien tukea ja poliittisen johdon kaukonäköisyyttä.

”Ja ennen kaikkea meidän hyvää henkilöstöä.”

Hyötynä vaikuttavuus

Keski-Uudellamaallakin kärsitään henkilöstöpulasta, etenkin hoitajia tarvittaisiin lisää. Laitinen-Parkkonen ei usko, että henkilöstön saatavuus paranisi lähivuosina. Siksi on tärkeää keksiä keinot pitää nykyiset työntekijät ja houkutella uusia.

Sitä varten on perustettu esimerkiksi KeuAkatemia tarjoamaan kouluttautumismahdollisuuksia, mahdollistettu palkalliset koulutusvapaat ja luotu mahdollisuus kehittää omaa työtä itse- ja yhteisöohjautuvuuden toimintamallilla.

”Samanaikaisesti meillä on kiristyvä talous: budjettimme on aika tiukka lähiaikoina, ja se vaan tiukkenee.”

Kun tiukka budjetti ja henkilöstöpula yhdistetään, täytyy alueen asukkaiden palveluita muotoilla uudelleen tai järjestää eri tavalla, kuitenkin mahdollisimman vaikuttavasti. Sitä voi asukkaiden olla vaikea ymmärtää ja se vaatii paljon viestinnältä, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Epävarmuuden sietoa tarvitaan

Myös toimintaympäristön jatkuva muuttuminen on haastavaa: ensin tuli uuden organisaation käynnistys, uudistus, sitten korona, henkilöstön saatavuus heikkeni nopeasti ja päälle vielä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa taloudellisine seuraamuksineen.

”Nämä vaikuttavat siihen, että ennustettavuus heikkenee ja joudutaan sietämään hirveän paljon enemmän epävarmuutta.”

Silti Laitinen-Parkkosen mukaan hyvinvointialueelle siirtyminen on vuoden vaihteessa hyvällä mallilla. Myös Keski-Uudellamaalla ollaan nyt siirtymässä kuntakohtaisesta ajattelusta kohti alueellista ajattelua. Laitinen-Parkkonen uskoo hyvinvointialueelle siirtymisen hyödyttävän siten, että on helpompaa järjestää vaikuttavia palveluita, kun niitä voidaan järjestää suurempina palvelukokonaisuuksina.

”Olen iloinen, että sain strategialuonnokseemme sen, että haluamme olla ’vaikuttavampia järjestäjiä taloudellisesti kestävällä tavalla rohkeasti uudistuen.’ Olemme myös päässeet mukaan sosiaali- ja terveysministeriön verkostoon, jossa viedään eteenpäin vaikuttamispohjaista lähestymistapaa. Pyrimme suurempaan vaikuttavuuteen siten, että rakennamme systemaattisesti toimintamallia vertailujen tekemiselle ja tiedolla johtamiselle.”

Laitinen-Parkkonen kertoo 2019 käynnistämänsä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan pyrkivän samaan.

”Näiden välineiden tuominen toimintaan tilanteessa, jossa olemme olleet koronan kourissa, auttaa meitä jatkossa: pystymme tietyistä kokonaisuuksista arvioimaan sitä vaikuttavuutta. Sellaistahan tehdään paljon yksittäisten toimenpiteiden osalta, mutta ei kokonaisuuksista. Olemme hyvää vauhtia menossa sitä kohti.”

Laitinen-Parkkonen on koulutukseltaan lääketieteen ja kirurgian tohtori. Hän luotsasi Keusotea marraskuun toiselle viikolle saakka. Nyt kapula on siirtynyt hyvinvointialuejohtajaksi valitulle Mikko Komulaiselle, joka toimii tehtävässä virkaa tekevänä siihen asti, kunnes valintapäätös on lainvoimainen.

Laitinen-Parkkonen jatkaa Keusotessa muissa johtotehtävissä.

LUE MYÖS: