Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL selvittää pikkukeskosena syntyneiden terveyttä ja hyvinvointia aikuisiässä kansainvälisestikin ainutlaatuisessa tutkimussarjassaan. 15 vuotta sitten alkaneeseen tutkimukseen kutsutaan mukaan samat osallistujat, jotka ovat nyt 35–40-vuotiaita. Tutkimuksesta saatu tieto auttaa kehittämään keskosten hoitoa ja seurantaa ja pienentää keskosena syntymiseen mahdollisesti liittyviä aikuisiän terveysriskejä.

Pikkukeskosen terveys aikuisiässä -tutkimuksessa on mukana vuosina 1978–1985 pikkukeskosena syntyneitä, joita on tuona aikana hoidettu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Verrokkiryhmänä on tuona aikana täysiaikaisena syntyneitä. Molempien ryhmien terveyttä ja hyvinvointia aikuisiässä on seurattu tutkimuksissa vuosista 2004–2005 lähtien.

Tutkimusta johtaa professori Eero Kajantie, jolle valtakunnallinen Keskosvanhempien yhdistys Kevyt ry myöntää tänään Vuoden keskosvaikuttajan palkinnon. Kajantie johtaa myös keskosina syntyneiden aikuisten kansainvälistä APIC-yhteistyöverkostoa.

Nyt toteutettava jatkotutkimus on ainutlaatuinen, koska se toteutetaan ensimmäistä kertaa yhdessä kansainvälisen kumppanin, Trondheimissä toimivan Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Norjassa tehdään samoilla menetelmillä samaan aikaan vastaava tutkimus kuin Suomessa. Tutkijat käsittelevät Suomen ja Norjan tutkimuksissa kerättävää tietoa yhdessä, mikä parantaa tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta.

Tutkimukseen sisältyy yksityiskohtainen terveystarkastus ja kyselylomakkeita. Terveydentilaa selvitetään erilaisilla mittauksilla, kuten kehon rasvaprosentti, sokerirasituskoe ja keuhkojen toimintakoe. Psyykkistä hyvinvointia tutkitaan erilaisilla tehtävillä ja kyselylomakkeilla. Uusina alueina tutkimuksessa on myös yksityiskohtainen silmätutkimus ja liikunnallisten taitojen tutkimus.

Norjalaisen yliopiston lisäksi yhteistyötä tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Silmäklinikan, Helsingin yliopiston psykologian laitoksen ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

– Pyrimme tekemään tutkimukseen osallistumisesta mahdollisimman helppoa ja palkitsevaa. Osallistujat saavat mittausten ja tarkastusten tulokset itselleen ja siten laajan kuvan omasta terveydentilastaan. Tutkittavat ovat osallistuneet aktiivisesti aiempiin tutkimuksiin, ja toivomme, että mahdollisimman moni pääsee tälläkin kerralla mukaan, kertoo tutkijalääkäri, silmätautien erikoislääkäri Maarit Kulmala.

Pikkukeskosena eli hyvin pienipainoisena keskosena syntyneillä syntymäpaino on 1 500 g tai pienempi. Systemaattinen pikkukeskosten tehohoito aloitettiin 1970-luvulla.

Suurin osa pikkukeskosina syntyneistä kokee itsensä terveeksi ja viettää normaalia elämää. Hieman alle kymmenellä prosentilla on jokin keskosuuteen liittyvä sairaus tai vamma, joka vaikuttaa päivittäiseen toimintaan tai työkykyyn.

Aiemmissa keskostutkimuksissa on havaittu terveyseroja pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneiden välillä, kun he ovat olleet nuoria aikuisia. Pikkukeskosina syntyneillä on esimerkiksi esiintynyt enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta. Pikkukeskosena syntyneet harrastavat kuntoliikuntaa selvästi vähemmän kuin täysiaikaisena syntyneet. Pikkukeskosina syntyneillä on myös jonkin verran täysiaikaisena syntyneitä enemmän oppimisvaikeuksia ja masennus- ja ahdistushäiriöitä. Toisaalta esimerkiksi allergiaoireita, käytöshäiriöitä ja alkoholin liikakäyttöä heillä on täysiaikaisena syntyneitä vähemmän.

– Olemme aiemmin tutkineet keskosina syntyneitä nuoren aikuisen iässä, noin 20–25-vuotiaina, jolloin elimistön toimintakyky on huipussaan. Nyt tutkimme, miten terveys ja toimintakyky kehittyvät iän myötä: lisääntyvätkö pikkukeskosten ja täysiaikaisten välillä havaitut erot vai tasoittuvatko ne. Myöhemmässä aikuisiässä, 35–40-vuotiaana, tehtävä uusintatutkimus on laatuaan ensimmäisiä maailmassa, Kajantie sanoo.