Moni yritys miettii parhaillaan, voiko ja uskaltaako tänä vuonna järjestää henkilökunnalle pikkujoulujuhlat. Jos uskaltaa, pitääkö väkimäärää rajoittaa tai tehdä tilaratkaisuja?
Ravintolat voivat edellyttää asiakkailtaan koronapassia. Yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia ei tällä hetkellä ole Suomessa voimassa missään.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ovat saaneet yrityksiltä kyselyitä koronapassiin liittyen.
EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeve sanoo, että yritykset ovat pohtineet jonkin verran pikkujoulujen järjestelyjä. Hän lisää, että lainsäädäntö rajoittaa melko tiukasti, kenellä ja missä tilanteissa koronapassia on oikeus kysyä.
Lahti-Leeven mukaan koronapassia voidaan edellyttää pikkujouluissa, jos ne ovat passia vaativassa paikassa, esimerkiksi koronapassia vaativassa ravintolassa tai yleisötilaisuudessa.
Tuolloin työnantaja ei itse edellytä koronapassia, vaan toiminnanharjoittaja eli ravintola tai yleisötilaisuuden järjestäjä. Lahti-Leeve pitää kuitenkin ristiriitaisena, ettei lainsäädäntö mahdollista koronapassin käyttöä työpaikoilla.
”On ristiriitaista, ettei passia vaadita ravintolan työntekijöiltä, jotka passia asiakkailta kysyvät. Lainsäädäntöä pitäisi muuttaa ja lähteä laajentamaan käyttömahdollisuuksia”, hän toteaa.
Myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila nostaa lainsäädännön ongelmakohtana esiin sen, ettei todistusta voi vaatia työntekijöiltä.
Koronapassi on Katilan mukaan aiheuttanut yrityksissä hämmennystä ja tuonut kysymyksiä, mutta toistaiseksi kysymyksiä koronapassista nimenomaan pikkujouluihin liittyen ei ole tullut.
”Jos pikkujoulut järjestetään ravintolassa tai tapahtumassa, jossa koronapassia vaaditaan, siinä on kyse vapaa-ajasta. Silloin nähdäkseni toimintaan osallistutaan asiakkaana.”
Entä jos työnantaja järjestää pikkujoulut koronapassia edellyttävässä ravintolassa, mutta työntekijä ei halua osallistua, koska pitää koronapassia syrjivänä?
”Se ei ole työpaikka tai työ. Näen että tuollaisessa tilanteessa pikkujoulut ovat ok”, EK:n Lahti-Leeve toteaa.
Koska kyseessä on vapaaehtoinen ja vapaa-ajalla tapahtuva toiminta, eikä osa työaikaa, ovat Suomen Yrittäjien Katilan mukaan väitteet työntekijöiden syrjinnästä heikolla pohjalla.
”Ajattelen, että kyseessä on muutenkin terveysturvallisuustoimenpide. Pikemmin henkilöt, jotka eivät välttämättä muuten uskaltaisi pikkujouluihin osallistua, voivat kokea osallistumisen mielekkäämmäksi, jos tilaisuus on koronapassia vaativassa paikassa.”
Moni odottaa työpaikan yhteisiä juhlia
Työantajat joutuvat miettimään, onko turvallista ylipäätään järjestää pikkujouluja. Täytyy huomioida terveysturvallisuus sekä paikallinen tautitilanne ja voimassa olevat rajoitukset.
”Pääkaupunkiseudulla koronakoordinaatioryhmä suosittelee, että rokottamattomat välttäisivät sisätiloja, joissa on paljon ihmisiä. Sisätiloja ovat muun muassa anniskeluravintolat. Jos rokottamaton osallistuu, pitäisi käyttää maskia ja välttää lähikontakteja”, Lahti-Leeve sanoo.
Katilan mukaan monet ovat odottaneet, että pääsisivät taas viettämään pikkujouluja ja työpaikan juhlia pitkän tauon jälkeen.
Entä jos pikkujoulut pidetään muualla kuin ravintolassa, vaikkapa yrityksen ison toimistorakennuksen aulatiloissa?
”Sen määrittelee, mikä katsotaan yleisötilaisuuksien rajoitusten piiriin ja onko yleisötilaisuuksien rajoituksia voimassa”, Katila sanoo.
Kyseessä ei välttämättä ole yleisötilaisuus, jos se on tarkoitettu vain yrityksen omalle henkilöstölle. Jos tilaisuutta eivät koske rajoitukset, ei voida edellyttää koronapassia, mutta työnantaja voi kannustaa työntekijöitä ottamaan rokotuksen.
”Jos työnantaja järjestää juhlia, työnantaja voi esittää toiveen, että saapukaa vain terveenä tai muistuttaa rokotesuojan tärkeydestä. Työnantaja tekee riskiarvion, onko esimerkiksi aulassa riittävästi tilaa ja hyvä ilmanvaihto”, Lahti-Leeve muistuttaa.
Lahti-Leeve kertoo tietävänsä työnantajan, joka muun muassa järjesti tilaisuuteen omaa tilaa riskiryhmäläisille. Hän lisää, että käytännöt ovat myös yritys-, tapahtuma- ja aluekohtaisia.
”Tapaavatko ihmiset muutenkin päivittäin? Tilanne on silloin erilainen, kuin että keräännytään eri puolilta Suomea yhteen paikkaan.”
Avi: Työnantaja ei saa kysyä passia
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Oona Mölsä vahvistaa sähköpostitse, että tartuntatautilain koronapassisääntely mahdollistaa koronapassin edellyttämisen vain erikseen säädetyissä tiloissa ja tilaisuuksissa rajoitusten vaihtoehtona. Koronapassin käyttöä ei ole ulotettu työelämään.
"Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta on ohjeistettu, että työnantaja ei saa kysyä koronapassia työpaikalle saapumisen edellytyksenä eikä muutoinkaan työn tekemiseen liittyen. Oikeutta ei ole, vaikka kyse olisi virkistystilaisuudesta.”
”Jos tilaisuus järjestetään sellaisessa anniskelupaikassa, jonka täyttöasteeseen tai aukioloon- ja anniskeluaikaan koronapassin tarkastaminen liittyy, passin saa tarkastaa ravintoloitsija, ei työnantaja.”
Mölsä lisää, että yleisötilaisuuden käsite määritellään kokoontumislaissa. Sen mukaan yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia.
Kokoontumislain säännöksiä yleisötilaisuudesta sovelletaan, jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.
”Vain tietyn työpaikan työntekijöille tarkoitetut pikkujoulut tai työpaikan sisäinen koulutus eivät lähtökohtaisesti ole yleisötilaisuuksia, joita tartuntatautilain mukaiset kokoontumisrajoituspäätökset koskisivat”, Mölsä kertoo.
Lue seuraavaksi:
