Pihlajalinna ja Terveystalo ovat taas ostoksilla. Viimeisen kuukauden aikana terveysjätit ovat ostaneet neljä työterveysyhtiötä. Kolme niistä oli kuntien omistamia.

Viime viikolla Pihlajalinna nappasi Aurinkoristeyksen. Se on hoitanut muun muassa Raision, Naantalin, Ruskon kunnan ja Raision seudun koulutuskuntayhtymän työntekijöiden työterveyden.

Tällä viikolla Pihlajalinna osti Kouvolan työterveys ry:n. Yhdistyksen asiakkaina olivat jäsenyritykset, kuten S-ryhmään kuuluva Kymen seudun osuuskauppa.

Terveystalo puolestaan osti Hämeessä toimivan Työsyke Oy:n. Sen suurimpia omistajia olivat Hämeenlinna, Riihimäki, Hausjärvi, Janakkala sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä.

Sitä ennen Terveystalo kahmaisi Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n. Myyjä oli Eksote, eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

Myydyt yritykset ovat terveysjättien rinnalla pieniä. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Työkunnon liikevaihto oli viime vuonna noin viisi miljoonaa ja Terveystalon 745 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan Työkunnolla on julkisen sektorin lisäksi yli tuhat yritysasiakasta.

Kunnat myivät, yritykset ostivat. Miksi?

Pihlajalinnan toimitusjohtajan Joni Aaltosen mukaan työterveys ei ole kuntien ydintoimintaa.

– Meille se on sitä. Näissä kaupoissa meille on siirtynyt julkisten toimijoiden oma työterveyshuolto, joka on palvellut myös yrityksiä. Myynnin yhteydessä palvelut on kilpailutettu ja olemme voineet tarjota ennustettavan kustannukset.

Taustalla on myös kuntien heikentynyt talous.

– Kuntatalous on selkeästi heikentynyt kolmen neljän vuoden aikana. Kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Taloudellinen tilanne on sellainen, että kunnat haluavat käyttää myös yksityisten tekemiä investointeja.

Pihlajalinna on esimerkiksi kehittänyt digitaalisia vastaanottoja ja puhelimessa tapahtuvaa hoidontarpeen arviointia.

– Edessä on kuitenkin työvoimapulaa. Palveluketjut ja palvelumuotoilu pitää tehdä niin, että lääkäreitä riittää. Sote on ajankäyttökysymys, sanoo Aaltonen.

Pihlajalinnalle kyse on normaalista laajentumisesta.

– Meidän strategianamme on laajentua maakuntakeskuksiin. Työterveyshuolto toimii siinä varsin hyvin. Sen päälle on hyvä rakentaa lääkärikeskustoimintaa.

Työterveys tuo lisää potilasvolyymiä. Suuret volyymit helpottavat esimerkiksi laitehankintoja sekä lääkäreiden ja muiden ammattilaisten rekrytointia.

– Olennaista on, että meillä on hyviä yritysasiakkaita, jotka tarjoavat työntekijöilleen muutakin kuin lakisääteiset palvelut. Se tekee lääkärin työstä mielenkiintoisempaa. Lisäksi tavoitamme työterveyden asiakkaita ja heidän perheitään omalla rahalla maksaviksi asiakkaiksi.

Yritysasiakas, joka ostaa paljon palveluita tuo myös kannattavampi kuin pelkästään lakisääteisiin palveluihin tyytyvä asiakas.