Pienituloiset ihmiset joutuvat muita tuloluokkia useammin psykiatriseen sairaalahoitoon. Ero kummastuttaa tutkijoita. Tampereen yliopiston tutkimus herättää kysymyksen siitä, kohteleeko järjestelmä ihmisiä eri tavoin, tai eikö avohoito pysty vastaamaan kaikkien ihmisten tarpeisiin yhtä tehokkaasti.

Tampereen yliopiston tutkimus osoittaa, että mitä matalammat asuntokunnan tulot ovat, sitä todennäköisempää on päätyä ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaalahoitoon. Psykiatrisen hoidon painopistettä on siirretty kohti avohoitoa, mutta sairaalahoito ei ole vähentynyt tasaisesti kaikissa tuloryhmissä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäisen sairaalahoidon ilmaantuvuutta tulokymmenyksittäin kaikilla Suomen kansalaisilla vuosina 1996–2014. Tutkimus tuotti kolme merkittävää havaintoa.

Ensimmäistä kertaa psykiatrista sairaalahoitoa vaatineiden mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus 20–64-vuotiailla oli sitä suurempaa, mitä matalammat asuntokunnan tulot olivat. Alhaisimmassa tuloryhmässä ilmaantuvuus vaihteli 2,94–4,46-kertaisella tasolla korkeimpaan tuloryhmään verrattuna, kun ikä, sukupuoli, koulutusaste, yksin asuminen, asuinkunnan kaupunkimaisuus ja mahdollinen tulotason muutos edeltävien kolmen vuoden aikana oli huomioitu. Sen sijaan alle 20-vuotiailla ja yli 64-vuotiailla pienet tulot yhdistyivät lisääntyneeseen ilmaantuvuuteen, mutta korkeimpien tuloryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja.

– Köyhyyden vaikutus mielenterveyteen ei ole uutinen. Nämä tulokset sen sijaan tukevat näkemystä, että myös suhteellinen tulotaso on merkittävä tekijä aikuisten vakavien mielenterveyden häiriöiden ilmaantumisen kannalta, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, sanoo tiedotteessa psykiatrian erikoislääkäri Kimmo Suokas Tampereen yliopistosta.

Toiseksi tutkimuksessa havaittiin, että vaikka psykiatrisen hoidon painopistettä on pyritty siirtämään kohti avohoitoa 1980-luvulta lähtien, sairaalahoito ei ole vähentynyt samaa tahtia eri tuloryhmissä.

Suurituloisimmalla kymmenyksellä ensimmäistä kertaa sairaalahoitoa vaativien mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus vähentyi koko tutkimuksen ajan keskimäärin 3,71 prosenttia vuodessa miehillä ja 0,91 prosenttia naisilla. Pienituloisimmalla kymmenyksellä ilmaantuvuus sen sijaan lisääntyi tutkimusjakson alussa, ja kääntyi laskuun vasta vuodesta 2008 alkaen.

Kaikkiaan ikävakioitu ensimmäisten sairaalahoitojen ilmaantuvuus lisääntyi naisilla keskimäärin 0,34 prosenttia vuodessa ja väheni miehillä keskimäärin 2,01 prosenttia vuodessa. Vuonna 2014 ikävakioitu ensimmäistä kertaa sairaalahoitoon joutumisen ilmaantuvuus oli 1,59 tuhatta henkilövuotta kohden.

– Sairaalahoidon epätasaisen vähenemisen syyt vaativat lisätutkimusta. Voiko esimerkiksi olla niin, että julkinen avohoito ei ole pystynyt vastaamaan eri asemassa olevien ihmisten tarpeisiin? tutkimuksen johtaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta pohtii.

– Hoitotapahtumien muutosten nopeatahtisuus viittaa siihen, että järjestelmä jollain tavalla kohtelee ihmisiä tulotason mukaan eri tavoin, Pirkola sanoo.

Kolmanneksi tutkimuksessa todettiin, että vuonna 2014 sairaalaan ensimmäistä kertaa päätyneistä 22,4 prosenttia tuli asuntokunnista, joiden tulot olivat matalimmassa tulokymmenyksessä jo sairaalahoitoa edeltävänä vuonna. Diagnoosina ensimmäisessä sairaalahoidossa yleisimmin, 43 prosentissa tapauksista, oli jokin mielialahäiriö. Jokin psykoottinen häiriö diagnosoitiin 29 prosentissa tapauksista.

– Ennaltaehkäisevien palveluiden sekä matalan kynnyksen hoidon täytyy olla aidosti saatavilla taloudellisesti tai muuten heikommassa asemassa oleville, jotta sairaalahoitoa vaativia häiriöitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä, Suokas sanoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tietoja Suomen kansalaisten asuntokuntien tuloista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämää hoitoilmoitusrekisteriä vuosilta 1976–2014. Ensimmäiseksi sairaalahoidoksi määriteltiin sairaalahoito, jota edeltävien 20 vuoden aikana ei ollut aiempia hoitojaksoja.

Tutkimukseen osallistui Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä THL:n tutkijoita. Tutkimuksen julkaisi arvovaltainen JAMA Psychiatry -tiedejulkaisu.