Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään hyvänä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä.

Kuitenkin juuri ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia.

Taloudelliset vaikutukset syntyvät terveyden ja toimintakyvyn säilymisestä. Jo pienet muutokset fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa ovat merkitseviä. Siksi myös uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaisi suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Näin Jyväskylän yliopiston tutkijat viestivät raportissaan, jossa kaivettiin esiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen.

Raportissa todetaan, että ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle.

Toistaiseksi teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto.

Raportti myös pyrki selvittämään, mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.

Tutkijat havaitsivat, että uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä.

Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa.

– Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen sanoo tiedotteessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä. Heidän itsensä käyttökokemuksia teknologiasta on silti kartoitettu harvoin.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisi ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla.