Pidempikestoinen ja hyvin palkattu vanhempainvapaa tukee äitien mielenterveyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vanhempainvapaalla on myönteisiä vaikutuksia myös isien mielenterveyteen.

Tukholman yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat käsittelevät aihetta kansainvälisessä katsausartikkelissa , joka on julkaistu Lancet Public Health -lehdessä. Artikkelissa arvioidaan 45 aiempaa tutkimusta vanhempainvapaan vaikutuksesta vanhempien mielenterveyteen.

Tutkimustulosten perusteella pidempikestoinen vanhempainvapaa suojaa esimerkiksi masennusoireilta, ahdistukselta ja työuupumukselta.

”Olimme erityisesti kiinnostuneita tarkastelemaan vanhempainvapaapolitiikan vaikutuksia molempien vanhempien mielenterveyteen, koska suurin osa tutkimuksista on keskittynyt lasten ja äitien fyysisen terveyden tuloksiin”, postdoc-tutkija Helena Honkaniemi kertoo.

Vapaan vaikutukset olivat sekä lyhyt- että pitkäkestoisia

Synnytyksen jälkeisistä mielenterveyshäiriöistä kärsii 10−20 prosenttia äideistä ja isistä noin 10 prosenttia. Vanhemmat kohtaavat muun muassa lastenhoitoon liittyviä haasteita, epävarmuutta omasta työurasta sekä tulojen pienenemisestä johtuvia taloudellisia paineita.

Vanhempainvapaan myönteisiä vaikutuksia ei havaittu vain pian synnytyksen jälkeen, vaan ne jatkuivat äideillä myös pidempikestoisesti.

”Pidemmällä ja paremmin palkatulla vanhempainvapaalla oli positiivinen vaikutus molempien vanhempien mielenterveyteen. Löysimme todisteita sekä lyhyen että pitkän aikavälin hyödyistä äitien mielenterveydelle ja rajoitetusti todisteita hyödyistä isien mielenterveydelle”, Honkaniemi kertoo.

Isiä on tutkittu vähemmän, mutta Honkaniemen mukaan tulokset viittaavat siihen, että isien mielenterveyttä tukevat sellaiset perhepoliittiset valinnat, jotka tarjoavat vanhempainvapaasta riittävän korvauksen tai kannustimia, kuten vanhempainvapaan kiintiöitä.

”Tästä aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.”

Suomessa ja Ruotsissa puhutaan tasa-arvoisuudesta

Tukholman yliopistossa tutkijana työskentelevä Helena Honkaniemi kertoo, että Suomessa ja Ruotsissa yleinen keskustelu vanhempainvapaasta liittyy siihen, miten tasa-arvoisempia vanhempainrooleja voitaisiin kannustaa.

”Molemmissa maissa äidit käyttävät edelleen suurimman osan vanhempainvapaapäivistä, vaikka Ruotsissa vanhempien välinen jako on tasapuolisempaa kuin Suomessa. Ruotsissa keskustellaan siis enemmän siitä, miten vanhemmat voisivat jakaa vanhempainvapaan mahdollisimman joustavasti kullekin perheelle sopivalla tavalla. Esimerkiksi vuonna 2012 Ruotsissa uudistettiin järjestelmää ensimmäisen kerran niin, että vanhemmat saivat mahdollisuuden jäädä yhdessä kotiin 30 päivän palkalliselle vapaalle lapsen ensimmäisen vuoden aikana”, Honkaniemi lisää.

Vanhempainvapaa edistää kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallista hyvinvointia.

Vanhempainvapaa nousi Suomessa jälleen otsikoihin vähän aikaa sitten puolustusministeri Antti Kaikkosen (sd) jäädessä isyysvapaalle. Kaikkonen on tiettävästi ensimmäinen pidemmälle isyysvapaalle jäänyt miesministeri.

Honkaniemi pitää Kaikkosen ympärillä käytyä keskustelua mielenkiintoisena.

”On tärkeää normalisoida molempien vanhempien vanhempainvapaan käyttöä näkyvillä roolimalleilla, sekä pyrkiä edistämään sukupuolten tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Lisäksi on huomioitava, että vanhempainvapaa ei hyödytä vain yksilöitä ja perheitä, vaan edistää kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallista hyvinvointia.”

Lue seuraavaksi: