Kansainvälinen lääkeyritys Pfizer kehittää rokotetta koronavirusinfektiota vastaan. Saksan viranomainen, Paul Ehrlich -instituutti, on hyväksynyt ensimmäisen vaiheen kliinisen tutkimuksen aloittamisen BioNTechin BNT162-rokoteohjelmalle covid-19-infektion estämiseksi. BioNTech ja Pfizer kehittävät kyseistä rokoteohjelmaa yhdessä.
Pfizer ja BioNTech odottavat saavansa rokoteohjelman kliinisten tutkimusten aloittamiseksi hyväksynnän lähiaikoina myös Yhdysvaltain viranomaiselta.
Jos kehitys etenee toivotusti, on kliiniseen käyttöön mahdollista saada miljoonia rokoteannoksia tämän vuoden loppuun mennessä.
– Rokotteemme on teknisesti pitkälti valmis, kertoo Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.
Ensimmäisessä kliinisessä tutkimuksessa tutkitaan rokotteen immunogeenisuutta ja turvallisuutta. Siinä voidaan myös verrata eri annostelua. Tyypillinen seuranta-aika on 12 kuukautta, mutta tässä tilanteessa voidaan edetä nopeamminkin.
– Tuloksia analysoidaan jo tutkimuksen aikana ennalta määrättyinä ajankohtina. Kehityksen nopeuttamiseksi seuraavia teho- ja turvallisuustutkimuksia valitulla annostelulla voidaan aloittaa jo ensimmäisen tutkimuksen kuluessa, sanoo Parkkinen.
Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä kertoi viime lauantaina The Times-lehdelle uutisen, jonka mukaan briteillä saattaa olla rokote koronavirusinfektiota vastaan jo syksyllä.
Tutkimusryhmän professori Sarah Gilbert sanoi olevansa 80-prosenttisen varma siitä, että hänen ryhmällään on toimiva rokote valmiina syyskuussa.
– Oxfordissa kehitettävä rokote ei ollut vielä niiden viiden rokotteen joukossa, joilla kliiniset tutkimukset ovat jo alkaneet. Oxfordin tutkijoiden ja heidän yhteistyökumppaneidensa hanke on joka tapauksessa osoitus siitä ennenäkemättömästä nopeudesta, jolla rokotteita nyt kehitetään, sanoo Parkkinen.
Pfizerin ja BioNtechin kehittämä rokote on niin kutsuttu RNA-rokote, joka sisältää osan viruksen perimää pakattuna soveltuvaan kuljetusvehikkeliin. Rokote aikaansaa elimistön soluissa tiettyjen virusproteiinien tuotannon, jolla pyritään immuunivasteen syntymiseen näitä virusproteiineja vastaan.
– Oxfordin tutkimusryhmän rokotekehityshankkeessa puolestaan käytetään adenovirusvektoria, joka ilmentää pinnallaan COVID-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen proteiineja.
Parkkisen mukaan maailmalla on kehitteillä ainakin RNA-, DNA-, rekombinanttiproteiini-, virusvektori- ja viruspartikkelirokotteita sekä perinteisiä virusrokotteita.
Aktiivisia koronarokotteiden kehityshankkeita on maailmalla peräti 78
Parkkisen mukaan on enneaikaista arvioida Pfizerin rokotteen markkinoille tuloa.
– Jos hanke onnistuu, niin laaja-alaiseen käyttöön edetään todennäköisesti vaiheittain. Alkuvaiheessa rokotetaan todennäköisesti riskiryhmiä.
– Toki pyrimme Suomen Pfizerilla saamaan uudet innovaatiot nopeasti käyttöön myös Suomessa.
Parkkisen mielestä on toivottavaa, että useampi koronarokotehanke onnistuisi. Useita muitakin tartuntatauteja kohtaan on nykyisinkin olemassa monia rokotteita.
– Tarvitaan paljon tuotantokapasiteettia, jotta rokotetta saadaan riittävästi maailmanlaajuiseen jakeluun.
Aktiivisia koronarokotteiden kehityshankkeita on maailmalla peräti 78, ja Parkkisen mukaan on hyvin todennäköistä, että ainakin jotkin niistä tulevat onnistumaan.
– Toivottavasti mahdollisimman pian.
OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
Juttua on päivitetty 23.4. kello 9. Otsikkoa ja jutun kärkeä on päivitetty. Lisätty tieto kliinisen tutkimusten aloittamisesta Saksassa.
