Helsingin yliopisto marssitti Slush-oheistapahtumassa Slush Y Sciencessa esiin tutkimussaavutuksia mutta myös kannanottoja tieteen ja perustutkimuksen puolesta.

– Perustutkimus tarjoaa perustan sovelluksille ja innovaatioille, sanoi solubiologian emeritusprofessori Ari Helenius.

Hänen mukaansa länsimaissa yhteiskunnan ja yksityissektorin välillä on ollut kirjoittamaton sopimus, jonka mukaan veronmaksajat rahoittavat perustutkimuksen. Yksityissektori on hoitanut soveltavan tutkimuksen ja kehittänyt tuotteita.

– Monessa maassa tämä sopimus murenee ja perustutkimuksen rahoitus on vähentynyt. Julkinen rahoitus on alkanut siirtyä soveltavaan tutkimukseen. Poliitikot kyseenalaistavat tutkimuksen ja näyttöön perustuvan päätöksenteon merkityksen, Helenius sanoo.

Tutkimusta on vähätelty ennenkin ja historiassa on tästä surullisia esimerkkejä. Heleniuksen mukaan tutkimusta ja tutkijoita ei arvostettu Neuvostoliitossa 1900-luvun alkupuolella. Seuraukset: teollinen tuottavuus kutistui, sadot pienenivät ja vauvakuolleisuus kasvoi, muun muassa.

Heleniuksen mielestä yhteiskunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin investoida uuteen tietoon, tieteeseen ja innovointiin.

– Olemme kuin hai, jonka täytyy uida aina eteenpäin, muutoin emme pysy hengissä, hän kuvasi.

Yleisössä istuva molekyylibiologianprofessori ja Biotekniikan instituutin johtaja Howard Jacobs Tampereen ja Helsingin yliopistoista jakaa Heleniuksen huolen perustutkimuksen vähenevästä rahoituksesta ja arvostuksesta.

– Monet isot maat, Yhdysvallat etunenässä, ovat vähentäneet tieteen rahoitusta ja tekevät poliittisia päätöksiä tieteen löydöksistä välittämättä. Tällaista kutsuttiin historiassa pimeäksi keskiajaksi ja tämä riski koskettaa meitä kaikkia, Jacobs sanoo.

Häneltä riittää ymmärrystä sekä perustutkimukselle että soveltavalle tieteelle.

– Tämän tapahtuman pointti on tuoda nämä kaksi puolta yhteen.

Onko tutkijoilla paineita perustaa startupeja?

– Kyllä jonkinlaista yleistä painetta on. Kuten täälläkin on kuultu, ilman koulutusta ja ymmärrystä bisneksestä se on meille tutkijoille vaikeaa. Tiede on joka tapauksessa riskaabelia. Tutkijat ovat haluttomia vaihtamaan vieläkin enemmän riskejä sisältävään yritysmaailmaan, jos ei ole mitään turvaverkkoa, hän sanoo.