Yksityisille terveysasemille ulkoistetut ja julkisten terveysasemien palvelut ovat asiakkaiden mielestä tasalaatuisia, kertoo Vaasan yliopiston uusi väitöstutkimus.

Kunnat eivät kuitenkaan pysty euromääräisesti arvioimaan, millaisia näkymättömiä kustannuksia terveyspalveluiden julkiseen tuottamiseen tai ulkoistamiseen liittyy.

Hallintotieteen maisteri Jaakko Hallilan sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palveluita neljällä suomalaispaikkakunnalla Alavudella, Alajärvellä, Orimattilassa ja Hollolassa.

Asiakkaiden kokemusten perusteella niin julkisten kuin yksityistenkin terveysasemien palvelut olivat tasalaatuisia ja hyviä. Tutkimuksen mukaan asiakkaat eivät edes aina tienneet, käyttivätkö he yksityiselle ulkoistettua vai julkisen palveluntuottajan tarjoamaa terveyspalvelua.

– Palvelut ylittivät asiakkaiden ennakko-odotukset. Lähtökohtaisesti ennakko-odotukset yksityisiä terveyspalveluita kohtaan olivat hieman julkisia korkeammalla. Julkiset palvelut sen sijaan ylittivät ennakko-odotukset vielä yksityisiä selvemmin, Hallila kertoo.

Tutkimuspaikkakunnista Alavudella ja Orimattilassa oli käytössään yksityinen palveluntuottaja, Alavudella Kuusiolinna ja Orimattilassa Attendo. Alajärvellä käytössä oli isäntäkuntamalli, jossa palveluntuottajana oli Järvi-Pohjanmaan perusturva, kun taas Hollolassa palvelut tuotti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Asiakkailta kysyttiin palveluista sekä ennen asiointia ja asioinnin jälkeen.

Väitöstutkimuksen teoreettisena oletuksena oli, että terveyspalvelut tulisi järjestää joko omana tuotantona tai yksityiseltä sektorilta hankittuna sen mukaisesti, mikä kulloinkin on edullisempaa. Tutkimuksen mukaan yksityistämiseen päätyneet kunnat olivatkin tätä tavoitelleet. Esimerkiksi Alavudella ulkoistuksessa tavoitteena oli kustannusten nousun pysäyttäminen ja Orimattilassa hoitohenkilökunnan rekrytoinnin onnistuminen.

Tutkimuksessa nousi esiin, että näiden näkyvien kustannusten lisäksi yksityisiin ja julkisiin palveluihin liittyy näkymättömiä vaihdannan välillisiä kustannuksia eli transaktiokustannuksia. Näitä näkymättömiä kustannuksia syntyy palvelun tuottajan etsimisestä, kilpailutuksesta, sopimuksen tekemisestä, tuottajan valvomisesta sekä tulosten mittaamisesta.

– Kunnat ja kuntayhtymät olivat kiinnostuneita arvioimaan transaktiokustannuksia, mutta työkaluja arviointiin ei ole omasta takaa. Keskeisenä tutkimustuloksena nousikin esiin, että millään tutkimuspaikkakunnilla ei pystytty arvioimaan reaalisia euromääräisiä transaktiokustannuksia, sanoo Hallila.

Hallila muistuttaa, että transaktiokustannuksia tai niiden kaltaisia kuluja ei ilmene vain palveluja ulkoistettaessa, vaan niitä on myös julkisissa tuottamismalleissa. Transaktiokustannuksia arvioitiin haastattelemalla päätöksentekijöitä.

– Uuteen tuottamismalliin siirryttäessä kannattaa tehdä suunnittelutyö huolellisesti, sillä liian nopea aikataulu voi tuoda hallinnollisia haasteita ja kustannuksia myöhemmässä vaiheessa.

Transaktioihin liittyvät haasteet tutkimuspaikkakunnilla eivät kuitenkaan näkyneet asiakkaiden kokemina laatuongelmina.

Hallila suosittaa, että terveyspalveluiden tuottamisen suunnittelutyöhön ja kilpailutuksiin varattaisiin riittävästi aikaa.

– Kun palveluita tuotetaan riittävän isolle asiakaspohjalle, transaktiokustannukset eivät kohoa yksittäisen kunnan tai kuntalaisen lähtökohdista korkeiksi.