Nuorten perhetausta on yhteydessä heidän psyykkisiin voimavaroihinsa, ja ydinperheessä asuminen, vanhempien korkeampi koulutus sekä parempi toimeentulo ovat suojaavia tekijöitä nuorten mielen hyvinvoinnissa.

Nämä tekijät yleensä tuovat turvaa ja pysyvyyttä heidän elämäänsä.

Perhetaustan merkitys on käynyt ilmi kouluterveyskyselystä, jossa vastaajina olivat yläkouluikäiset, lukiolaiset sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Samat asiat ovat kuitenkin jo aikaisemmissa tutkimuksissa nousseet nuorten hyvinvoinnin selittäjiksi.

– Näyttää siltä, että perheen toimeentuloon liittyvien huolien lisäksi myös vanhempien eroamiseen, yksinhuoltajaperheessä elämiseen tai uusperheen ja sen dynamiikan muodostumiseen liittyy tekijöitä, jotka voivat nakertaa nuorten psyykkisiä voimavaroja, toteaa erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner THL:stä.

Perhesuhteiden merkitys oli suurinta yläasteikäisillä. Myöhemmin perhesuhteiden merkitys oman hyvinvoinnin kannalta pienenee.

Nuorten eriarvoisuus ilmenee myös positiivisen mielenterveyden mittarein.

Lasten ja nuorten eriarvoisuutta voidaan kaventaa esimerkiksi vahvistamalla perheiden saamaa varhaista, matalan kynnyksen tukea arjessa selviytymiseen ja vanhemmuuteen.

– Nuorten tukemiseen on tärkeää panostaa laaja-alaisesti, mutta erityinen huomio pitäisi kohdistaa niihin lapsiin ja nuoriin, joilla on elämän- tai perhetilanteesta johtuvia vaikeuksia.

Tätä ei pidä tehdä pelkästään mahdollisten psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisyn, vaan nuoren positiivisen mielenterveyden vahvistamisen vuoksi.

– Vahvat psyykkiset voimavarat suojaavat monissa vaikeissa elämäntilanteissa myöhemmissäkin elämänvaiheissa.