Pelko näyttelee suurta roolia hoiva- ja ihmissuhdetyössä, mutta myös johtamistyössä. Luova johtaja, kirjailija Henri ”Henkka” Hyppönen kertoo Mediuutisten webinaarissa omista kokemuksistaan ja siitä, miten psykologista turvallisuutta voidaan työyhteisössä lisätä.

– Kun tulin työelämään, huomasin, että pelko näyttelee suurta roolia ihmisten välisessä työssä. Tähän liittyy itselläni monta vahingon kautta syntynyttä oivallusta. Sillä on paljon merkitystä, että ihmiset kokevat turvaa toistensa seurassa.

Hyppösen mukaan pelko johtaa usein alisuorittamiseen.

Voisiko meillä olla inhimillisempi malli ja jos, mihin sen pitäisi perustua.

– Usein ajatellaan, että löysä johtaminen ja liian turvallinen ilmapiiri johtaa siihen, että mitään tärkeitä asioita ei tapahdu.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan ajatusmalli on Hyppösen mukaan virheellinen.

– Pelon kulttuuri, joka ei ole edes kovin autoritäärinen, voi kyllä johtaa hyviin tuloksiin tai uusiin innovaatioihin, mutta on kysyttävä millä hinnalla ne tulokset saadaan. Voisiko meillä olla inhimillisempi malli ja jos, mihin sen pitäisi perustua.

Hyppönen tietää mistä puhuu. Hän kirjoitti kirjan Pelon hinta vuonna 2014, johon hän haastatteli useita kansainvälisiä huippututkijoita.

– Pelko voi tuhota kognitiivisen kyvykkyytemme. Yksi mielenkiintoisimmista esimerkeistä on Tappajahai elokuva. Se avaa hyvin sitä, millaisia vaikutuksia pelolla on.

Elokuvan, joka tehtiin 1970-luvulla, vaikutukset olivat tuhoisia. Moni pelkää edelleen jopa uima-altaassa tai makeassa vedessä hain hyökkäystä.

– Siinähän ei ole mitään järkeä. Kaikki tietävät, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että valkohai olisi tuotu suomalaiseen uimahalliin.

Pelko tyhmentää ihmistä.

Hyppönen kysyi ihmisiltä viestipalvelu Twitterissä kokemuksia elokuvasta ja ihmiset kertoivat, että ovat joutuneet ryntäämään ylös altaasta, koska tunne on ollut niin voimakas. Yhdysvalloissa alettiin tappaa haita elokuvan ilmestymisen jälkeen, eikä haikanta ole tutkijoiden mukaan vieläkään toipunut.

Hyppönen sanoo, että pelko tyhmentää ihmistä.

– Se näyttää tyhmentävän yksilön, mutta myös ison joukon. Politiikassahan tämä ei ole mikään vieras asia, koska meitä manipuloidaan jatkuvasti tällä pelon ilmapiirillä.

Monissa yrityksissä kriisitilanteissa ihmiset ovat jo paniikissa ja silti johdon tai kollegoiden intuitiivinen vastaus on lisätä stressiä.

Johtamisessa on Hyppösen mukaan tärkeää ymmärtää, että lisäämällä yksilön tai työyhteisön pelkoa, kyvykkyys ei suinkaan lisäänny vaan vähenee.

– Monissa yrityksissä kriisitilanteissa ihmiset ovat jo paniikissa ja silti johdon tai kollegoiden intuitiivinen vastaus on lisätä stressiä. Kuvitellaan, että panostaminen uhkakuvaan aiheuttaa oikeanlaista toimintaa, kuten luovaa ongelmanratkaisua tai riskin ottamista.

Todellisuudessa näin ei käy. On ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan äärimmäisissä oloissa, mutta he eivät todennäköisesti toimi pelkoreaktion vallassa. Tärkeä kysymys on Hyppösen mielestä se, pystytäänkö organisaatiossa luomaan kulttuuri, jossa ihmiset voivat toimia optimaalisesti.

– Testeissä on havaittu, että jos ryhmällä on pieni sosiaalinen paine, siis pieni sosiaalinen paine, osa ryhmästä voi menettää älykkyysosamäärästään jopa 30 prosenttia. Eli olet ollut keskimääräistä älykkäämpi ennen testiä ja suurin piirtein idiootti testin jossain vaiheessa.

Psykologinen turvallisuus ei tarkoita, etteikö asioita voitaisi kritisoida tai olla muiden kanssa eri mieltä.

– Minulle psykologinen turvallisuus on sitä, että identiteettini tai asemani ryhmässä ei ole uhattuna ideoideni tai mielipiteitteni takia. On tärkeää, että psykologinen turvallisuus on työkulttuureissa kärkisijoilla.

Psykologinen turvallisuus toteutuu aktiivisen työn tuloksena. Sen rakentamista voi opetella erilaisten harjoitusten avulla ja keskustelemalla. Kerettiläisten ideoiden salliminen, hierarkioiden kritiikin salliminen ja läpinäkyvyys edesauttavat työyhteisöjen ilmapiirin parantumista.

– Kun kritisoit jonkun ideaa, esitä aina oma parannusehdotus. Se on reilua ja lisää psykologista turvallisuutta organisaatiossa.

Kuuntele Hyppösen koko esitys täällä.

Webinaarit toteutettiin yhteistyössä Böhringer Ingelheimin kanssa.

Lue lisää: