Pelkkä kuparipinnoite ei vähennä infektioriskiä

Yritykset markkinoivat sairaaloihin antimikrobisia kalusteita ja tuotteita, joiden sanotaan vähentävän mikrobitartuntoja muun muassa kupari- ja hopeapinnoitteensa avulla.

Onko tuotteista oikeasti hyötyä esimerkiksi sairaalassa?

Täysin tuulesta temmattu väite ei ole. Esimerkiksi Husin Jorvin sairaalan uuden palovammakeskuksen ja teho-osaston ovenkahvoista löytyy kuparia.

– Kuparin antimikrobisista ominaisuuksista on olemassa ehkä paras näyttö laboratoriokokeissa, sanoo osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila Hyks Tulehduskeskuksesta.

Anttila sanoo, että useiden tutkimusten mukaan mikrobit eivät viihdy kuparipinnoilla. Kupari vaikuttaa mikrobien rakenteeseen ja toimintaan.

Tarkkaa kuparin vaikutusmekanismia ei Anttilan mukaan tunneta.

– Kupariseoksen täytyy olla vähintään 60-prosenttista, jotta se toimii.

Hopean tehosta puolestaan ei Anttilan mukaan ole vastaavaa näyttöä.

– Hopea on myös kallista. Sillä ei voida päällystää kaikkia ovenkahvoja.

Sairaaloissa on erityisvaatimuksia kalusteiden ja materiaalien käytölle, kestävyydelle ja huollettavuudelle. Antimikrobisten pinnoitteiden täytyy kestää sairaalan pintadesinfektioaineet, ja myös kalusteiden käytettävyyttä pitää miettiä.

– Antimikrobiset tuotteet ovat hyvä lisä, mutta niillä ei voi korvata perusasioita, käsihygieniaa ja ympäristön puhtautta, Anttila sanoo.

Vaikka kupari saattaa estää kosketuspintojen kautta tapahtuvia tartuntoja, antimikrobiset tuotteet eivät yksin estä mikrobitartuntoja sairaalaympäristössä, huomauttaa myös osastonylilääkäri, dosentti Mari Kanerva Hyksin infektiosairauksien klinikalta.

– Infektioriskiin liittyy monia seikkoja. Tartunnat eivät yksin johdu pelkästään vaikkapa ovenkahvoista. Siksi esimerkiksi kuparin vaikutusta infektioihin on varmasti tutkimuksessakin vaikea yksinään mitata, Kanerva sanoo.

Hän toimii Suomen sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtajana.

Kanervan mukaan ei ole vahvaa näyttöä siitä, että kuparipinnoitteilla torjuttaisiin infektioita tai resistenttejä bakteereita.

Hän arvioi, että antimikrobisten päällysteiden vaikutusosuus sairaalan mikrobitartuntoihin on 0,5 prosentin luokkaa.

Suomalaisyritykset tekevät sairaalahygieniasta bisnestä

Vuoden alussa suomalaisyritykset Isku, Oras, Korpinen, Abloy, Teknos ja Lojer perustivat HygTechAlliance-verkoston.

Verkoston yritykset ovat kehittäneet sairaalaympäristöihin ja muihin korkean infektioriskin tiloihin sarjan antimikrobisia kalusteita ja tuotteita.

Iskun Health-mallistoon kuuluu tuoleja, pöytiä, sohvia ja leposohvia sekä työtuoleja ja työpöytiä. Kuparipäällysteisten pintojen lisäksi antimikrobisia materiaaleja ovat laminaatit, lakat, maalit ja kankaat.

Isku Healthin johtajan Anne Laitisen mukaan Iskun antimikrobisia kalusteita on käytössä muun muassa Satakunnan keskussairaalan leikkausosastolla ja Päijät-Hämeen keskussairaalan julkisissa tiloissa.

Suomen lisäksi tuotteita on myyty muun muassa Puolaan, Norjaan, Latviaan, Liettuaan ja Lähi-Itään.

Health-tuotteet ovat Laitisen mukaan tällä hetkellä Iskun kärkituote. Suomen myyntilukuja hän ei paljasta.

– Viennin arvo on varovaisestikin arvioiden kymmeniä miljoonia euroja.