Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, selviää tuoreesta Turun yliopiston väitöstutkimuksesta.

Tämä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta.

Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen väitöstutkimuksessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2006–2014 diagnosoitujen Parkinson-potilaiden eliniänennustetta seurattiin 11 vuoden ajan.

Yli 1 500 Parkinsonin taudin diagnoosin saanutta potilasta jaettiin kolmeen ryhmään diagnoosivuoden mukaan ja potilaiden ennustetta tutkittiin kolmessa aikapisteessä diagnoosin asettamisen jälkeen.

”Yleisimmät kuolinsyyt sekä miehillä että naisilla olivat keuhkokuume, sydämen vajaatoiminta ja sydäninfarkti. Parkinson-potilaiden ennuste parani seurantavälin aikana kuitenkin vain miehillä, eikä vastaavaa ennusteen kohenemista havaittu naisilla. Sukupuoliero ennusteessa johtunee kaventuneesta erosta mies- ja naisväestön elinajanennusteessa sekä kehittyneestä kuntoutuksesta ja elämän loppuvaiheen hoidoista”, Kuusimäki sanoo tiedotteessa.

Tutkimus. Väitöskirjatutkija Tomi Kuusimäki.

Sen sijaa taudein lääkehoidossa ei hänen mukaansa ole merkittäviä sukupuolten välisiä eroja, jotka voisivat selittää elinajanennusteessa tapahtuneita muutoksia.

”Tämä tulee jatkossa entisestään kasvattamaan jo nyt yliedustettua miesten osuutta Parkinson-potilaissa”, Kuusimäki sanoo.

Aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia saattaa olla yksi tekijä, joka lisää myöhemmin kehittyvän Parkinsonin taudin riskiä.

Parkinsonin tauti on pääosin yli 60-vuotiailla esiintyvä hermoston rappeumasairaus, joka on tällä hetkellä nopeimmin yleistyvä neurologinen sairaus maailmassa.

Suomessa tautia sairastaa noin 15 000 henkilöä. Parkinsonin taudin syytä ei tunneta eikä tautiin nykyisellään ole parantavaa hoitoa, vaikka lääkehoidolla, kuntoutuksella ja laiteavusteisilla hoidoilla voidaan merkittävästi helpottaa oireita.

Nykytiedon mukaan Parkinsonin taudin kehittymiseen vaikuttavat erilaisten ympäristö-, perinnöllisten ja potilaskohtaisten tekijöiden yhteisvaikutus.

Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin aiempien psykoottisten sairauksien ja skitsofrenian esiintymistä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004–2019 hoidetuilta yli 3 000 Parkinson-potilailta sekä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa yli 22 000 suomalaiselta, jotka olivat saaneet neurologin asettaman Parkinsonin taudin diagnoosin vuosina 1996–2015.

Tutkimuksemme muuttaa tätä aiemmin vallinnutta käsitystä.

”Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä todettiin aiemmin diagnosoituja psykoottisia häiriöitä ja skitsofreniaa enemmän kuin vastaavan ikäisillä kontrollihenkilöillä, joilla ei ollut Parkinsonin tautia. Tulosten perusteella aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia saattaa olla yksi tekijä, joka lisää myöhemmin kehittyvän Parkinsonin taudin riskiä.”

Parkinsonin taudin ja skitsofrenian esiintymistä samalla henkilöllä on aiemmin pidetty harvinaisena, koska kyseiset taudit aiheuttavat vastakkaisia muutoksia aivojen dopamiinijärjestelmään, Kuusimäki kertoo.

”Tutkimuksemme muuttaa tätä aiemmin vallinnutta käsitystä.”

Parkinsonin taudin lääkehoidossa tehokkain valmiste on jo pitkään ollut levodopa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävimmät muutokset Parkinsonin taudin hoidossa ovat tapahtuneet laiteavusteisissa hoitomuodoissa, jotka ovat lääkehoidon tavoin oireita lievittäviä hoitomuotoja. Väitöstutkimuksen mukaan tietyt geenimutaatiot saattavat vaikuttaa syväaivostimulaation hoitovasteeseen.

”Tutkimushavainnon perusteella geenitestejä voi harkita potilaille, joilla on positiivinen sukuhistoria Parkinsonin taudin suhteen ja joille suunnitellaan syväaivostimulaatiohoitoa”, Kuusimäki sanoo.

Väitöstutkimus antoi myös viitteitä siitä, että taudin alkuvaiheessa esiintyvät muisti-, psykoosi- ja ummetusoireet liittyvät huonompaan ennusteeseen Parkinsonin taudissa. Lisäksi ennen diagnoosia esiintyvän kipuoireiston havaittiin mahdollisesti liittyvän korkeampaan kuolleisuuteen Parkinsonin taudissa.

”Parkinsonin taudissa keskiaivojen mustatumakkeen hermosolut tuhoutuvat vähitellen johtaen hermovälittäjäaine dopamiinin puutokseen. Taudin keskeisten liikeoireiden eli vapinan, lihasten jäykkyyden ja liikkumisen hitauden ilmaannuttua mustatumakkeen hermosoluissa on todettavissa jo merkittävä vaurio”, Kuusimäki kertoo.

Tautiin liittyviä ei-liikeoireita voi esiintyä kuitenkin jo useita vuosia aiemmin niin sanotussa Parkinsonin taudin ennakkovaiheessa, hän sanoo.

”Jos saataville tulee tautia hidastava tai pysäyttävä hoitomuoto, Parkinsonin tauti olisi tärkeää diagnosoida varhaisessa vaiheessa ennen kuin merkittävä hermosolujen tuhoutuminen on tapahtunut. Parkinsonin taudin ennakko-oireiden tunnistaminen onkin tulevaisuudessa erityisen tärkeää.”

Väitöskirjatutkimuksessa taudin alkuvaiheen oireita tutkittiin erittäin laajasta aineistosta käyttämällä uudenlaista tutkimusmenetelmää, automaattista tekstinlouhintaa. Sitä voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi silloin, kun tutkitaan kliinisesti merkityksellisiä tekijöitä sähköisten potilastietojärjestelmien tarjoamista massiivisista aineistoista.

LL Tomi Kuusimäki esittää väitöskirjansa ”Phenotype-, comorbidity-, and treatment-related prognostic factors in Parkinson’s disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.10.2021.