Vanhempien terveyskäyttäytyminen on yhteydessä heidän aikuisten lastensa terveyskäyttäytymiseen jopa 20–30 vuotta myöhemmin.

Terveyskäyttäytymisen ylisukupolvinen yhteys on sitä vahvempi, mitä korkeamman sosioekonomisen aseman lapsi saavuttaa aikuisiässä tai mitä korkeampi sosioekonominen asema hänen vanhemmillaan oli hänen lapsuudessaan.

Asia käy ilmi psykologian maisteri Kaisla Komulaisen väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin sydän- ja verisuoniterveyden elämänkaarikehitystä muovaavia ylisukupolvisia tekijöitä. Samoin väitöstutkimuksessa selvitettiin sitä, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat näihin tekijöihin.

Korkealle painoindeksille altistava geneettinen riski ilmenee sitä heikommin, mitä korkeamman sosioekonomisen aseman henkilö saavuttaa aikuisiässä, tutkimuksessa ilmeni.

Lapsuus- ja nuoruusiän suotuisan psykososiaalisen ympäristön ja sydämen optimaalisen rakenteen ja toiminnan välillä on yhteys. Aikuisiän terveyskäyttäytyminen ei selittänyt tätä yhteyttä, kun sosioekonominen asema aikuisiässä oli otettu huomioon.

– Tutkimus antaa tukea sille, että sosiaalisten terveyserojen ehkäiseminen on sydänterveyden kannalta keskeistä jo varhaisissa elämänvaiheissa. Ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden edistäminen yhteiskunnassa voi pitkällä tähtäimellä edistää sydänterveydelle suotuisia tekijöitä ja kääntää sydänterveyttä vahingoittavia riskikehityskulkuja suotuisampaan suuntaan, Komulainen sanoo tiedotteessa.

Komulainen väittelee 11. joulukuuta Helsingin yliopistossa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.