Terveydenhuollon it-järjestelmillä on valtava potentiaali tehostaa ja parantaa hoitoa. Kyselyymme vastanneet suomalaiset terveydenhuollon hallinnon toimijat ja Tunti livenä -webinaarin puhujat olivat tästä yhtä mieltä. Oikein hyvä, mutta digitalisaation makeimmat hedelmät voivat jäädä poimimatta, elleivät sote-päättäjät malta nousta poteroistaan ja katsoa riittävän kauas.

Tarvitsemme Suomeen joko toimintaa tukevan kansallisen potilastietovarannon tai alueellisia tietovarantoja, joissa kaikki alueen sote-toimijat ovat mukana. Kanta-järjestelmä toi jo kaikki potilastietoja käsittelevät tahot saman pöydän ääreen, ja tätä yhteistyötä pitää jatkaa.

Ei riitä, että potilaskertomukset, laboratoriotulokset ja kuvantamisen tulokset tallennetaan erilaisiin säilöihin tutkimusta tai raportointia varten. On potilaiden ja asiakkaiden, sote-toimijoiden ja koko yhteiskunnan etu, että potilas/asiakastiedot saadaan ajantasaisesti ja relevantilla tavalla esitettynä kaikkien sote-toimijoiden ulottuville ja päivittäisen toiminnan tueksi.

Suomella on pitkä historia potilastietojen keräämisessä, ja olemme siirtyneet jo aikoja sitten sähköiseen potilaskertomukseen. Meillä on sähköinen resepti, Kanta-palvelu ja toisiokäyttölainsäädäntö, joka mahdollistaa potilasdatan tutkimuskäytön.

Pidämme itseämme teknisesti edistyksellisinä ja paukuttelemme mielellämme henkseleitä, vaikka sote-alan toiminnan kehittämisen kannalta tärkein on vielä tekemättä. Niin kauan kuin yhteinen tieto ei ole saatavilla sujuvasti soten päivittäisen toiminnan tueksi, emme pysty tekemään tiedolla sitä, minkä tekniikka mahdollistaisi.

Tieto on hyödyllistä, kun se on olennaista sitä tarkastelevalle ihmiselle: joko auttaa tekemään aiempaa parempia hoitopäätöksiä tai lisää ihmisen omaa ymmärrystä terveydentilastaan tai sen parantamisesta. Tällä hetkellä puutteellinen tieto vaarantaa jopa potilasturvallisuuden, kun esimerkiksi lääkitystä koskevat tiedot eivät näy potilasta hoitaville tahoille. Kyselymmekin osoitti tämän.

Tämänhetkiset potilastiedot ovat harvoin riittävän helppokäyttöisiä. Lääkärit tekevät kynällä muistiinpanoja eri digitaalisista lähteistä, jotta saisivat selville potilaan hoitohistorian.

Tiedot ovat epäkäytännöllisiä myös potilaiden kannalta. Kun jokainen laboratoriotulos on klikattava erikseen auki, kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeutuu. Tietojen tulisi olla helposti haettavissa hakusanoilla, ja hoidon etenemistä olisi hyvä havainnollistaa visuaalisesti vaikkapa käyrillä.

Tekniset ratkaisut toimintaa tukevan tiedon reaaliaikaiseen tarjoamiseen ovat jo olemassa. Tietoa pystyy hyödyntämään, kun se on saatettu rakenteiseen muotoon, normalisoitu ja kun eri järjestelmissä olevat, yhtä potilasta koskevat tiedot on yhdistetty yhteen kliiniseen tietomalliin.

Tällaiset tietoalustat ovat jo laajassa käytössä monissa maissa. Ne mahdollistavat myös automatisoitua hoidon koordinointia mukana olevien eri osapuolten kesken.

It-järjestelmillä on paljon annettavaa, kun tavoitellaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä, ellei järjestelmissä olevaa dataa saada hyödynnettyä.

Kehittämisessä tavoitteiden on oltava selvät ja mittareiden määritellyt, jotta voidaan tarkastella, ollaanko niitä saavutettu. ROI on tärkeä myös ja erityisesti verovaroja käytettäessä. Samalla on hyvä muistaa, ettei pyörää kannata keksiä uudestaan.

Miila Päivärinne, Senior Sales Executive, InterSystems