Mielipide. Sairaanhoitaja- ja lääkäripula ovat herättäneet paljon keskustelua tänä syksynä. Syitä huolestuttavaan tilanteeseen on useita, yksi niistä on huono johtaminen.
Useilla kaupungeilla ja sairaanhoitopiireillä on vaikeuksia saada palkattua riittävästi lääkäreitä ja hoitajia. Moni lääkäri ja hoitaja on nostanut julkisestikin esiin työhönsä liittyviä ongelmia: valtava työmäärä, jatkuva kiire, työtehtävien huono organisointi, riittämättömyyden tunne.
Hoitajakoulutuksen suosio on laskenut ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mukaan syynä on alan huono maine.
Mediuutisten toimittaja Elise Mäki kysyi kolumnissaan (17.9.), tarvitaanko terveydenhuollossa enemmän “leadershipiä” eli ihmisten johtamista. Minun mielestäni tarvitaan: se auttaisi ratkaisemaan monia näistä ongelmista.
Terveydenhuolto on valtavassa murroksessa. Väestö ikääntyy, tiede ja teknologia kehittyvät, alalle tulee uudenlaisia toimijoita ja sote-uudistus tuo omat muutoksensa. Mullistukset vaativat asiantuntevaa ja nykyaikaista johtamista, mutta johtamisopinnot eivät kuulu lääkärin tai sairaanhoitajan peruskoulutukseen.
Toisaalta moni lääkäri vierastaa ajatusta alan ulkopuolelta tulevasta johtajasta, jolta puuttuu syvällinen ymmärrys lääketieteestä ja hoitotyöstä.
Aalto EE ja sen edeltäjät ovat kouluttaneet terveydenhuollon johtoa ja kokeneita asiantuntijoita vuosikymmeniä muun muassa yhdessä Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kanssa.
Moni hakeutuu koulutukseen, koska haluaa parantaa johtamistaitojaan ja organisaationsa päätöksentekoa sekä hyödyttää omaa työyhteisöään paremmin omalla asiantuntemuksellaan. Lisäksi he haluavat johtamistyöhönsä konkreettisia valmiuksia ja työkaluja.
Vaikuttavuusarviointien perusteella johtamiskoulutus tuokin esihenkilötyöhön varmuutta, selkeyttä, rakennetta ja uusia työkaluja.
Niiden avulla esimerkiksi muutoksia saadaan vietyä läpi ja juurrutettua paremmin. Koulutus kohentaa myös tyytyväisyyttä työssä. Esimerkiksi Mehiläisen työntekijöiden työtyytyväisyys kasvoi vuonna 2020 koronapandemiasta huolimatta. Taustalla vaikutti vuonna 2019 aloitettu systemaattinen esihenkilökoulutus.
"Moni lääkäri vierastaa ajatusta alan ulkopuolelta tulevasta johtajasta."
Johtajan tehtävänä on saada aikaan käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman hyvä lopputulos yhdessä tiiminsä kanssa.
Toimivassa tiimissä jäsenet voivat luottaa sekä esihenkilöönsä että tiimikavereihinsa. Vastuualueet ovat selkeät mutta joustavat tarpeen tullen.
Tiimeissä on valtavasti voimaa, jota viisas ja jatkuvaa oppimista ja uudistumista arvostava johtaja osaa hyödyntää. Se onnistuu kuitenkin vain, jos hän käyttää säännöllisesti aikaansa jokaiseen tiimiläiseensä, on luottamuksen arvoinen ja esittää visionsa sekä tavoitteensa niin selkeästi, että niihin on helppoa ja turvallista sitoutua. Asioista pitää pystyä puhumaan, ja johtajan täytyy myös kuulla ja kuunnella.
Hyvän johtamisen arvo tunnistetaan työpaikoilla. Esimerkiksi terveyskeskuksissa, joissa työt sujuvat ja uusia tekijöitä on helppo rekrytoida, työntekijät sanovat usein myös ilmapiirin ja johtamisen olevan kunnossa.
Riitta Lumme-Tuomala
DBA, Head of Growth, Aalto EE
