Paperittomat naiset tulevat raskauden seurannan piiriin muita myöhemmin. Infektioiden seulominen raskauden alkuvaiheessa olisi kuitenkin heille erityisen tärkeää, osoittaa Helsingissä tehty tutkimus.

Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimus paperittomien naisten raskauden seurannasta ja synnytyksistä julkaistiin kansainvälisessä BMC Pregnancy and Childbirth -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin neuvoloissa ja Hus-alueen synnytyssairaaloissa asioineiden paperittomien naisten raskauden ja synnytyksen kulkua vuosina 2014–2018. Raskauksia oli kaikkiaan 62.

Suurin osa eli 61 prosenttia paperittomista naisista pääsi tai hakeutui raskauden seurantaan vasta toisen tai kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Valtaosalla eli 71 prosentilla seuranta oli riittämätöntä. Paperiton nainen kävi neuvolassa keskimäärin viisi kertaa, kun muilla naisilla oli keskimäärin 13 neuvolakäyntiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee raskaana oleville 8–10 neuvolakäyntiä raskauden aikana.

Raskaudenaikaiset infektioiden seulonnat toteutuivat Helsingissä melko hyvin. Lähes kaikilta paperittomilta raskaana olevilta seulottiin hiv, hepatiitti B ja kuppa. 57 prosentilta ei kuitenkaan otettu suositeltua hepatiitti C-infektioseulaa. Hiv ja hepatiitti B olivat selvästi yleisempiä paperittomilla kuin muilla synnyttäjillä.

– Infektioseulontojen toteutus raskauden alkuvaiheessa kaikilla paperittomilla olisi erittäin tärkeää, jotta mahdollinen viruslääkitys voidaan aloittaa ajoissa ja näin estää infektioiden siirtyminen vastasyntyneille. Laki paperittomien oikeudesta hoitoon turvaisi parhaiten tämän koko maassa, sanoo infektiolääkäri Ville Holmberg tiedotteessa.

Paperittomilla henkilöillä ei ole lakiin kirjattua oikeutta terveydenhoitoon Suomessa eikä näin ollen myöskään oikeutta raskauden seurantaan. Helsingissä ja muutamassa muussa kunnassa paperittomilla on kuitenkin mahdollisuus neuvolaseurantaan.

– Tarvittaisiin lisäksi innovatiivisia keinoja, joilla edistää paperittomien naisten hakeutumista ja pääsyä hoitoon. Kuntien päätökset paperittomien hoidosta tulee saattaa apua tarvitsevien tietoon ja tietoa tulee saada eri kielillä sekä selkokielisesti. Tietoa tulee myös lisätä kuntien sisällä – terveydenhuollon ammattilaisille tulee saada ajantasaista tietoa siitä, millaisiin palveluihin paperittomilla naisilla ja lapsilla on oikeus ja millaisia erityispiirteitä paperittomien hoitoon liittyy, sanoo kätilö, TtM Janita Tasa tiedotteessa.

– Tarjoamalla paperittomille oikea-aikaista ja riittävää raskaudenajan hoitoa voidaan ennaltaehkäistä raskausajan komplikaatioita ja estää tarttuvien infektioiden siirtymistä äidiltä lapselle. Oikea-aikainen hoito on oikeudenmukaista ja säästää lisäksi terveydenhuollon kustannuksia, Tasa toteaa.

Lue myös: