Koronaviruspandemia on saanut ihmiset heräämään maailmanlaajuisesti jopa tunnin myöhemmin kuin tavallista, vielä julkaisematon unisovelluksen datasta tehty analyysi väittää.

Brownin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Jeff Huang tarkasteli Sleep as Android -sovelluksen 100 000 käyttäjän tietoja. Esimerkiksi viime vuoden huhtikuussa kahtena tiistaina noin puolet sovelluksen käyttäjistä heräsi ennen seitsemää aamulla. Tämän vuoden huhtikuussa vain kolmannes nousi niin aikaisin.

Huang käytti maaliskuun 16. päivää jakajana, kun hän tarkasteli laajemmin pandemian vaikutuksia uneen. Tuon päivämäärän jälkeen noin kolmannes ihmisistä nukkui selvästi enemmän ja kuudennes vähemmän. 51 prosenttia muutti uniaikaansa maksimissaan 20 minuuttia suuntaan tai toiseen, mutta tässäkin ryhmässä painotus oli pidemmän unen suuntaan. Analysoitu data ulottuu elokuulle.

Huang ei havainnut merkittävää muutosta nukkumaanmenoajassa, mikä viittaa siihen, että ihmiset todella nukkuivat viikolla keskimäärin tunnin pidempään.

Muutos on nähtävissä kaikissa maissa, joissa korona toi mukanaan rajoituksia ja muutoksia, myös Suomessa.

Unirytmimuutoksen korrelaatio rajoituspäivän kanssa sekä erot rajoitettujen ja rajoittamattomien maiden välillä näkyvät selvästi Huangin käyristä. Esimerkiksi italialaiset ja ranskalaiset, joille asetettiin laajoja liikkumisrajoituksia, pidensivät untaan selvästi enemmän kuin ruotsalaiset. Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa pandemian ensimmäinen aalto nujerrettiin nopeasti, ei ole nähtävissä muutosta.

– Kaikissa maissa on ollut jonkinlainen myöhäistetyn heräämisen reaktio koronavirukseen. Yhdysvalloissa ihmiset heräsivät noin 50 minuuttia myöhemmin kuin ennen pandemiaa, tosin tämä on nyt pudonnut 30 minuuttiin. Kiinassa data näyttää ihmisten heränneen liki kaksi tuntia myöhemmin epidemian alkuhetkinä, Huang sanoo New Scientistille.

Vastaavasti sellaisissa maissa, joissa pandemia on saatu selätettyä, kuten Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, on palattu lähestulkoon pandemiaa edeltävään unirytmiin. Suomessa on myös havaittavissa, että elokuussa viimeisenä tarkasteluviikkona heräämisaika oli lähellä rajoituksia edeltävää aikaa.

Suomen ja Ruotsin unikäyrissä on myös erikoisuus verrattuna muuhun maailmaan, eikä siinä liene eroa vuosien välillä: kesälomakausi saa meidät heräämään vielä tavallistakin myöhemmin. Ruotsissa ero on tänä vuonna reilusti yli tunnin, ja Suomessakin trendi on kesäkuukausina nähtävissä koronan vaikutuksista huolimatta.

Viikonloput on jätetty analyysin ulkopuolelle, sillä unirytmi on varsin erilainen arkipäiviin verrattuna. Ihmiset menevät Huangin kirjoituksen mukaan viikonloppuna nukkumaan keskimäärin puoli tuntia myöhemmin, mutta heräävät puolitoista tuntia myöhemmin.