Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan koronapandemiasta on tullut aiempaa selkeämmin lapsikysymys, kun aikuisista suurin osa on rokotettu ja deltamuunnos leviää lasten keskuudessa.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 23.8. jakamaan näkemyksiä lapsen oikeuksista, koronapandemiasta, arjesta ja taloudesta.

Neuvottelukunnan mukaan toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemian aikana. Yleinen näkemys oli, että panostusta tarvitaan nyt etenkin nuorten mielenterveyspalveluihin ja elämänhallinnan tukeen. Pandemian vaikutukset näkyvät viiveellä, joten tilannetta on seurattava pitkään. Neuvottelukunnan mukaan palvelujen käyttämisen kynnystä tulee madaltaa ja hoito- ja palveluvelkaa purkaa.

Lapsiasiavaltuutetun tiedotteen mukaan koronapandemian näkyvyys mediassa, epävarmuus rajoitusten kestosta ja myös lapsiin ja nuoriin kohdistetut rokotevastaiset kampanjat ovat lisänneet lasten turvattomuuden tunnetta. Tällä hetkellä joudutaan tasapainoilemaan riittävän terveysturvallisuuden ja tavallisen arjen mahdollistamisen välillä.

”On paradoksi, että kahden vuosikymmenen huoli nuorten syrjäytymisestä on vaiennut lähes kokonaan. Nyt tyydytään siihen, että valtaosalla lapsista ja nuorista menee hyvin”, napauttaa lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen tiedotteessa.

Työmarkkinoilla pandemia iskenyt etenkin nuoriin

Erityisasiantuntija Janne Savolainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo tiedotteessa, että työmarkkinoilla pandemia on iskenyt etenkin nuoriin työntekijöihin.

"Tällä on tietenkin paljon vaikutuksia nuorten talouteen, opiskelumahdollisuuksiin, toiselle paikkakunnalle muuttamiseen, opiskelijaelämään ja heidän tulevaisuuteensa”, Savolainen kuvaa.

”Nuoruutta ei voi elää etänä tai pelkästään kotona vanhempien kanssa. Kaiken kaikkiaan nuorisotyön kentällä on oltu todella joustavia ja innovatiivisia, mutta nuorten ongelmat ja palvelut eivät aina kohtaa”, johtaja Henni Axelin opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelta lisää.