Tutkijat ovat selvittäneet palvelurobottien käytön mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa kuuden vuoden ajan Suomen Akatemian rahoittamassa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -tutkimushankkeessa. Siinä toteutettiin lukuisia kokeiluja ja tutkimuksia kotihoidossa, hoivakodeissa ja sairaalaympäristössä.

ROSE-hankkeessa tutkittiin muun muassa etäläsnäolorobotin toimivuutta eri kohteissa. Jo nyt moni kotona asuva vanhus voi keskustella hoitajan kanssa kuvapuhelinyhteydellä tabletin kautta. Etäläsnäolorobotin avulla hoitajan on myös mahdollista liikkua vanhuksen asunnossa ja saada näin kokonaiskuva tilanteesta.

– Toteutimme esimerkiksi korona-aikana viiden viikon kokeilun, jossa isovanhemmat pitivät robotin avulla yhteyttä lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Kokeilu sai paljon positiivista palautetta. Vanhukset kokivat, että robotti toi turvallisuuden tunnetta ja kohtaamisessa oli enemmän vierailun tuntua kuin tilanteessa, jossa pelkästään tuijotetaan puhelimen tai tabletin ruutua. Lapset puolestaan kokivat, että liikkuva robotti antoi heille laajemman näkemyksen vanhempien kokonaistilanteesta, tutkimusohjelmajohtaja Sari Heikkinen Laurea-ammattikorkeakoulusta kertoo tiedotteessa.

Tutkijat etsivät myös ratkaisuja hoitajien hyvinvoinnin tukemiseen. Erilaiset robotisoidut apuvälineet ja robotit voivat helpottaa tiettyjen työtehtävien tekoa. Hoitajat toivovat uudelta teknologialta erityisesti kevennystä fyysisesti kuormittaviin tehtäviin.

– Kokeiluissa erilaiset hoitajille puettavat voimaliivit osoittautuivat mielenkiintoisiksi vaihtoehdoiksi. Vaatii kuitenkin vielä lisäkehittelyä, jotta puettava robotiikka saadaan paremmin soveltumaan hoitotyöhön ja siten parantamaan hoitajien työergonomiaa ja työtyytyväisyyttä, tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Kuljetusrobotin käyttöä kokeiltiin kahdessa hoivakodissa ruoka-annosten ja tarvikkeiden kuljettamiseen. Robotin hyödyt näkyivät esimerkiksi siinä, että sen avulla yksi hoitaja pystyi viemään asukkaiden annokset heidän huoneisiinsa ja muut hoitajat vapautuivat auttamaan ruokalassa syöviä. Kokeilussa huomattiin myös monenlaisia haasteita: robottien tulisi olla hyvin toimintavarmoja ja niiden tehokas käyttö vaatisi sekä tilojen että käytäntöjen muuttumista.

Työryhmän kokeilujen ja tutkimustyön pohjalta on julkaistu Suomen palvelurobotiikan tiekartta.Tutkijat uskovat, että palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua.

Monessa kokeilussa nousi esiin se, että palvelurobottien tekniikka on vielä puutteellista eikä robotin osa kokeilussa ollut välttämättä kovin suuressa roolissa.

Työryhmä pitää erityisen tärkeänä koulutusta, jota palvelurobottien käyttö vaatii. Robotiikan ja muun teknologian osaamisen tulisi olla osa hoitoalan koulutusta kaikilla tasoilla. Hoitohenkilöstö ja ikäihmiset tulee osallistaa hoivarobottien suunnitteluun ja käyttöönottoon, ja niistä kertyviä kokemuksia tulisi jakaa laajasti. Robottien käyttöönottoa on arvioitava myös kestävän kehityksen näkökulmasta.