Monilla työpaikoilla on puutteita työntekijöiden palautumista tukevissa käytännöissä. Asia käy ilmi Työterveyslaitoksen selvityksestä.

Työoloja palautumisen näkökulmasta arvioiva palautumislaskuri on ollut työpaikkojen käytettävissä reilun kahden kuukauden ajan. Palveluun kertyneiden vastausten perusteella työpaikoilla on parantamisen varaa erityisesti palaverikäytännöissä ja kehityskeskusteluissa.

Työaikoihin sen sijaan pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin.

90 prosentilla korjattavaa

Syyskuussa 2021 julkaistu palautumislaskuri on työkalu, jonka avulla voi selvittää, tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä. Se on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa Mielenterveyden tuen työkalupakkia.

Tähän mennessä laskuria on käyttänyt 186 organisaatiota. Alustavien tulosten mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumisen käytännöissä.

Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä.

”Koronatilanteen myötä etätyöskentely on yleistä jatkossakin. Nyt kun kerätään voimia ensi vuoteen, on hyvä kiinnittää huomiota kokousten määrään, laatuun, pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo tiedotteessa.

Vuorotyöstä palautumisessa kehitettävää

Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan. Ne ovat työpäivän aikainen palautuminen, työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla, työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla.

Työaikoihin pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin, mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa.

Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

Tähän mennessä palautumislaskuria on käyttänyt 42 organisaatiota, joissa tehdään vuorotyötä. Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä, miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa. Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä.

”Palautumisen ei tule olla vain yksilön elintapojen varassa. Työnantajalla on keskeinen rooli vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin. Käytäntöjä parantamalla voidaan hallita kiirettä, edistää palautumista ja sitä kautta työssä jaksamista”, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.