Päivystykset tuskailevat uusien vaatimusten kanssa

Päivystysasetus astui voimaan vuoden alusta.

Moni käytännön asia pohdituttaa päivystyksissä. Yksi pohdinnan aihe on erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen vaikutus.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilén pelkää, että elektiivisten leikkausten keskittäminen rapisuttaa kykyä tehdä päivystysleikkauksia, kun kokemusta ei kerry.

Joensuussa sijaitseva sairaala on 12 laajan päivystyksen sairaalan joukossa, mutta leikkausvolyymit eivät esimerkiksi kolorektaalikirurgiassa yllä vaadittuihin minimimääriin.

– Jos tarkkaan tulkittaisiin, me emme saisi leikata hyväkuntoisen potilaan kolorektaalisyöpää elektiivisesti, mutta sen sijaan meidän pitäisi leikata perforoitunut divertikuliitti tai jos syöpä on aiheuttanut päivystyksessä hoidettavan suoliperforaation, Wilén sanoo.

Hän esittää vertauksen.

– Tilanne on sama kuin jos saisit ajaa autoa huonolla kelillä, mutta et hyvällä kelillä.

Wilén toivoo, että asetus vielä muuttuu tai valvontaviranomaiset ottavat kantaa lain tulkintaan.

– En usko, että tässä on ihan viimeistä sanaa sanottu.

Harvinaisissa toimenpiteissä Susanna Wilén pitää keskittämistä hyvänä, esimerkiksi elinsiirtokirurgiassa. Samoin yöaikaisten kuvantamislausuntojen tekemistä voisi hänen mielestään keskittää nykyistä enemmänkin kansallisesti.

Nyt keskittämisen piirissä on Wilénin mielestä yleisiä leikkauksia, joita riittää tehtäväksi monessa paikassa. Paikallista leikkaamista puoltaa hänen mielestään myös hoitoketjun eheys.

Päivystysasetus ei toistaiseksi ole tuonut suuria käytännön muutoksia Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystykseen. Sosiaalipäivystystä kehitetään ja radiologipalveluiden tarjontaa on parannettu.

Tyksin päivystyspalvelujen ylilääkäri Teemu Elomaa toivoo, että lainlaatijat huomioivat sote-uudistuksessa päivystyksen kuormitusta helpottavia asioita.

– Edellytys sille että emme huku potilaisiin on, että potilaalla on hoitosuunnitelma, palliatiivinen hoito toimii hyvin ja päiväaikaiset palvelut toimivat, hän listaa.

Lisäksi tulevilla sote-keskuksilla pitäisi hänen mielestään olla velvoite pitää kiirevastaanottoa myös ilta-aikoina, jotta yhteispäivystysten kuormitus pysyy kohtuullisena.

Elomaa kaipaa myös kansallisia linjauksia siitä, keitä päivystyksessä pitää hoitaa.

– Kyse on siitä, millä perusteella voimme käännyttää potilaita ja mikä on hyvää palvelua, hän sanoo.

Varsinais-Suomessa on viime vuosina keskitetty yöaikaista päivystystä Loimaalta ja Uudestakaupungista Turkuun. Salon päivystys toimii edelleen ympärivuorokautisesti.

Elomaan mukaan muutos ei ole merkittävästi lisännyt potilaiden määrää Turun päässä, mutta hoidettavat potilaat ovat entistä huonokuntoisempia ja työ siten entistä kuormittavampaa.

Hän toivookin, että sairaanhoitopiiriltä saadut lääkärien ja hoitajien lisävirat ja toimet saadaan täytettyä ja siten lisättyä henkilökuntaa päivystykseen.

Tulevaisuudessa etäpalvelut voivat osaltaan keventää päivystyksen kuormaa. Käytössä on jo päivystysten keskitetty puhelinneuvonta ja sähköisiä oirearviointeja pilotoidaan ODA-hankkeessa. Valtakunnallinen päivystysapu 116 117 on suunniteltu otettavaksi käyttöön syksyllä 2018.

– Parhaimmillaan tuosta numerosta sekä sähköisten palveluiden kautta tulisi saada ohjeistuksen ja neuvonnan lisäksi myös suoraan kiireaikoja omaan terveyskeskukseen tai sote-keskukseen, mikäli hoidon tarve olisi kiireellinen, mutta ei välitöntä hoitoa vaativa. Näin apua tarvitseva asiakas ei olisi pettynyt ja asia olisi hoidossa, vaikka ei heti saa palvelua, Elomaa pohtii.

Satakunnassa maakunnan ainoasta aluesairaalasta Raumalta siirtyi vuodenvaihteessa leikkaustoiminta keskussairaalaan Poriin polikliinisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta. Erikoissairaanhoidon päivystys on ollut jo vuosia Porissa. Sosiaalipäivystys alkaa sairaanhoitopiirin päivystyksen tiloissa helmikuussa.

Sairaalasta puuttuu toistaiseksi neurologian ja kardiologian ympärivuorokautinen päivystys.

Päivystyksen vastuualuejohtajan Eija Vaulan mukaan taustalla on lääkäripula. Virkoja ei ole saatu täytettyä.

Vaula toivoo, että tulevaisuudessa päivystyksessä päästään siirtymään yhä enemmän työvuoromalliin. Hän uskoo, että se helpottaisi myös rekrytointia.

– Tärkeää on saada koulutukseen akuuttilääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä ja jatkossa tietysti akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä, hän sanoo.

Työvuoromalli tarkoittaisi, että lääkäri tekisi esimerkiksi 12 tunnin työvuoroja eri vuorokauden aikoina sovitusti eikä venyttäisi päiviä virka-ajalla tehdyn työn päälle.

– Millä muulla ammattialalla tehdään 24 tuntia ja rapiat päälle töitä putkeen, Vaula kysyy.

Hän korostaa Elomaan tapaan sote-keskusten kiirevastaanottojen merkitystä.

– Potilaiden tulee saada peruspalvelut läheltä, Vaula sanoo.

Muutos haastaa valvonnan

Päivystysten keskittämisen kaltaiset muutokset tuovat lisähaastetta myös valvontaan.

– Muutoksissa on kokemuksen mukaan aina vaara, että kun huomio kiinnittyy muutosten läpivientiin, perusasiat unohtuvat. Haasteena on pystyä huolehtimaan samanaikaisesti potilaiden hoidon laadusta ja saatavuudesta. Tämä on myös valvonnassa haasteena, sanoo johtaja Tarja Holi Valvirasta.

Valvira ja aluehallintovirastot tekivät 2016 ja 2017 mittavan kierroksen Suomen päivystyspisteissä.

– Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi positiivinen ja kehittämismyönteinen asenne sekä tekemisen meininki, Valviran ylilääkäri Riitta Pöllänen sanoo.

Esiin tulleita kehityskohteita olivat vaaratilanteiden systemaattinen läpikäynti, omavalvontasuunnitelma ja päivystyksen laatumittarit. Joiltain yksiköiltä puuttuivat ohjeet tai käytännöt päivystyspotilaan kotiutumisen jälkeen valmistuvien laboratorio- tai kuvantamistulosten tarkistamiseen ja ilmoittamiseen.

Joskus päivystyksessä annettiin lääkkeitä ilman potilaskohtaista lääkärin lääkemääräystä.

Riitta Pölläsen mielestä valvontaviranomaisen pitää seurata kehittämiskohteiden käytäntöjen toteutusta.

– Samalla voitaisiin arvioida keskittämisestä potilaille mahdollisesti koituneet päivystyksen saavutettavuuden riskit. Toimintojen keskittäminen ei saa johtaa potilaiden hoidotta jäämiseen, hän sanoo.