Lapsi ottaa mallia kasvisten, marjojen ja hedelmien syömiseen sekä äidiltään että isältään, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin kodin ruokaympäristön ja vanhempien antaman mallin yhteyttä päiväkoti-ikäisten lasten kasvisten käyttöön. Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä sekä perheen ruokaympäristöä selvitettiin vanhemmilta kyselyiden avulla. Tutkimuksessa kasvikset jaoteltiin tuoreisiin ja kypsennettyihin.

Tulokset osoittivat, että kasvisten käyttöön vaikuttavat osin eri asiat kuin marjojen ja hedelmien käyttöön. Äitien antama malli vaikutti sekä tuoreiden ja kypsennettyjen kasvisten että marjojen ja hedelmien syömiseen. Isien vaikutus puolestaan oli vahvin kypsennetyissä kasviksissa.

– Tämä osoittaa, että lasten totuttaminen kasvisten syöntiin ei todellakaan ole vain äitien asia, vaan molempien vanhempien antama positiivinen malli ja rohkaisu on tärkeää, kertoo projektitutkija, ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen tiedotteessa.

Tutkimus osoitti myös sen, että lasten kasvisten käytön kannalta merkittävin kotiateria on päivällinen. Tutkimukseen osallistuneissa päiväkoti-ikäisten lasten perheissä päivällistä syötiin usein yhdessä.

Yhteisessä ruokapöydässä vanhempien ruokailutottumukset ovat tärkeitä vaikuttimia lasten ruokavalinnoille ja -mieltymysten kehittymiselle.

Päivällinen on päivittäin toistuva mahdollisuus tarjota kasviksia monessa muodossa; pääruokana, lisäkkeenä ja salaattina.

– Suosituimmille tuoreille kasviksille, kurkulle ja tomaatille, saa luontevasti vaihtelua, kun kasviksia tarjoaa myös kypsennettyinä. Monet juurekset, kaalit ja kurpitsat ovat maukkaimmillaan juuri kypsennettyinä.

Hedelmien käytön kannalta merkittävimmäksi ateriaksi osoittautui puolestaan iltapala.

Tutkimuksen perusteella kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö on kuitenkin suomalaisissa lapsiperheissä edelleen keskimäärin vähäisempää kuin terveyden edistämisen kannalta olisi suotavaa. Vähäisintä oli kypsennettyjen kasvisten ja marjojen käyttö.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön tutkimuskohteisiin kuuluu, kuinka varhaislapsuudessa voidaan tukea lasten hyvää ravitsemusta ja edistää terveyttä tuovien ruokailutottumusten kehittymistä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän ja Turun yliopiston tutkijoita. Tutkimusta rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Tulokset julkaistiin Food Quality and Preference -tiedelehdessä.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.