Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS diagnosoidaan usein vasta lapsettomuushoitojen yhteydessä. Viive on merkittävä, sillä PCOS alkaa kehittyä jo varhaisessa murrosiässä.

– Kyseessä on oireyhtymä, joten voi olla, että PCOS jää tietyllä tavalla sairauksien varjoon, naistentautien ja synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri Terhi Piltonen Oysistä pohtii.

Piltonen myös toteaa, että lapsettomuuden ohella oireyhtymän muut ilmentymät eivät ole yhtä dramaattisia, jolloin niihin ei ehkä osata tarttua. Diagnoosi jää helposti lapsettomuuslääkärin tehtäväksi.

Varhainen diagnoosi olisi PCOS:n kohdalla tärkeä, sillä oireyhtymä nostaa merkittävästi naisen riskiä sairastua kansansairauksiin.

– PCOS:stä kärsivistä naisista 50–70 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia. Heillä on kolminkertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään ja jopa viisinkertainen masennuksen ja ahdistuksen riski. Tämän vuoksi diagnoosin tekemiseksi pitäisi ponnistella myös perus- ja opiskelijaterveydenhuollossa.

PCOS aiheuttaa kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai poisjääntiä. Siihen liittyy myös liikakarvoitusta hyperandrogenismin eli miessukuhormonin liikaerityksen vuoksi. Ultraäänitutkimuksessa on havaittavissa monirakkulaiset munasarjat.

Piltonen toteaa, että PCOS-epäilyn pitäisi herätä, kun naisella esiintyy vähintään kaksi oiretta kolmesta. Mikäli oireiden lisäksi naisen paino vielä nousee huomattavasti lyhyen ajan sisällä, oireiden syitä on hyvä selvittää tarkemmin. Lihaville PCOS-naisille tulisi herkästi tehdä sokerirasitustesti.

5-15 prosentilla naisista esiintyy munasarjojen monirakkulaoireyhtymää.

PCOS-diagnoosin tekeminen ei aina ole helppoa. Siitä kertoo se, että PCOS-diagnoosi on toisinaan annettu myös normaalit munasarjat omaaville naisille kuukautiskierron häiriöiden vuoksi tai PCOS-tyyppisten munasarjojen vuoksi naisille, joilla on säännölliset kuukautiset.

– Diagnoosi vaatii kokonaiskuvaa ja joskus malttiakin.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Noora Kaartinen Taysista muistuttaa, että erityisesti nuorilla naisilla kuukautiskierron häiriöt ovat yleisiä. Kuukautisten epäsäännöllisyys voi jatkua useita vuosia niiden alkamisen jälkeen.

– Puberteettiin liittyen voi olla myös hyperandrogenismin oireita ja munasarjat niin aktiiviset, että ne voivat olla PCOS-näköiset, vaikkei oireyhtymää olisikaan. Nuorille tytöille ei siksi kannata asettaa diagnoosia, sillä se voi olla virheellinen.

Tilanne on toinen kolme–neljä vuotta kuukautiskierron käynnistymisen jälkeen. Jos kierto on tuolloin edelleen epäsäännöllinen ja potilaalla on kliininen tai laboratoriokokeilla todettava hyperandrogenismi, voi diagnoosin tehdä ilman ultraäänitutkimustakin.

Ennen diagnoosia anovulaation ja hyperandrogenismin muut syyt täytyy myös ottaa huomioon ja tarvittaessa poissulkea, Kaartinen painottaa.

– Esimerkiksi pelkkä anovulaatio voi johtua myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, liiallisesta liikunnasta, laihduttamisesta tai stressistä, eikä yksinään riitä diagnoosiin.

PCOS:n asianmukainen hoito on tärkeää etenkin pitkäaikaisten terveysvaikutusten takia.

Kaartinen kertoo, että PCOS-naisten sokerinsietokyky on niin poikkeava, että tila etenee tyypin 2 diabetekseksi nopeammin kuin verrokeilla.

– Hoidon kulmakivi on neuvonta. Potilaalle pitää kertoa, minkälaisesta oireyhtymästä on kyse ja mitä riskejä siihen liittyy. On tärkeää, että hän itse ymmärtää, miten voi riskejä minimoida.

Koska valtaosa PCOS:stä kärsivistä naisista on ylipainoisia, ensilinjan hoitona on painonhallinta ja elämäntapamuutokset.

Piltonen toteaa, että normaalipainon tavoittelu ja painon nousun esto tulisi olla tavoitteena kaikilla PCOS-naisilla.

– Jo viiden tai kymmenen kilon painonpudotus auttaa säännöllistämään kuukautiskiertoa ja mahdollistaa jopa luonnollisen hedelmöittymisen.

Moni nainen on joutunut kokemaan oireiden vähättelyä.

PCOS-oireiden helpottamiseksi voidaan käyttää myös lääkehoitoja.

Osaksi hoitoa painonhallinnan avuksi ja metabolisia oireita vähentämään on mahdollista lisätä diabeteslääke metformiini. Kuukautiskiertoa ylläpidetään yhdistelmäehkäisypillereillä tai yhdistelmähoidolla metformiinin kanssa, jolloin myös hyperandrogenismin oireet helpottuvat.

Liikakarvankasvuun voi käyttää antiandrogeenejä, mutta hyvin harkiten niiden haittavaikutusten takia. Laserhoitoon sen sijaan turvaudutaan monen naisen kohdalla.

– Voimakkaan karvankasvun hoito on tärkeää psyykkistä hyvinvointia ajatellen, Kaartinen muistuttaa.

Ymmärrys PCOS:n laajoista terveysvaikutuksista on vahvistunut vasta muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Yleinen tietämys PCOS:stä on ollut huonoa, mutta asiantuntijat ovat pyrkineet levittämään tietoa aktiivisesti niin naisille kuin lääkärikunnalle.

– Valitettavan moni nainen on joutunut kokemaan oireiden vähättelyä, Piltonen sanoo.

Hän painottaa sitä, että naisia tulee kuunnella. Luotettavan lähteen tarjoama asianmukainen tieto on tärkeää niin lapsihaaveiden kuin terveyskäyttäytymisen kannalta.

– PCOS-naiset saavat tutkimusten perusteella vähintään yhtä usein yhden lapsen kuin muutkin naiset, vaikka iäkkäämpinä ja usein hedelmöityshoitoihin turvautuneena.

– Kun pääsemme hyvissä ajoissa puuttumaan tilanteeseen ja aloittamaan insuliiniherkistäjälääkityksen, voimme kääntää kelkkaa näille naisille.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla tänne saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.

Lue myös: