Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on tehty mittavaa uudistustyötä Lean-hankkeen avulla. Tavoite on ollut parantaa asiakaskokemusta lyhentämällä odotusaikoja, selkeyttämällä asiakkaan palvelu- ja hoitoprosessia sekä nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Lisäksi on ratkottu esimerkiksi erilaisia tiedonkulun ongelmia, poistettu päällekkäisiä toimintoja ja järjestetty toimitiloja selkeämmiksi. Kyse on ollut laajamittaisesta uudistamistyöstä, sillä erilaisia kehittämiskohteita on ollut 90 ja niitä varten on valmennettu 248 prosessivastaavaa.

Lean-kohteiden joukossa on niin pienempiä yksityiskohtia kuin suurempia linjanvetojakin. Esiin nousseiden kehittämiskohteiden joukosta valittiin kolme kärkihanketta, jotka keskittyivät kotiutusprosessin kehittämiseen, terveys- ja hoitosuunnitelmien käytön laajentamiseen ja sosiaalipäivystyksen kehittämiseen.

– Kun Lean-hankkeesta päätettiin, sovittiin, että Lean-ajatteluun koulutetaan paitsi esimiehet, myös ylin johto. Kärkihankkeet valittiin niin, että jokainen toimialajohtaja sitoutui yhteen niistä. Sillä varmistettiin, että sitoutumisen aste nousee ylimpään johtoon asti, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallintoylilääkäri Maria Virkki.

Kaikkien sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja aikatauluun on ollut ensiarvoisen tärkeää siinä, että hanke saatiin vedettyä kunnialla läpi.

Kolme kärkihanketta valikoituivat tarpeen perusteella. Esimerkiksi paljon palveluita käyttävien hoitosuunnitelmista on puhuttu pitkään, mutta ajatus ei ollut Päijät-Hämeessä rantautunut kovin hyvin arjen työhön.

– Esimerkiksi case manager -hankkeen yhteydessä huomasimme, että paljon palveluita käyttävien potilaiden tilannetta oli vaikea saada haltuun juuri siksi, ettei heillä ollut hoitosuunnitelmia.

Toinen ympäri yhtymää esiin noussut epäkohta oli se, että potilaiden kotiuttamiskäytännöissä on ollut suurta vaihtelua.

– Meillä oli 13 erilaista kotiuttamisprosessia. Mallia oli pakko yhtenäistää ja varmistaa, että kotiutus onnistuu, eivätkä potilaat palaa turhaan palveluiden piiriin, Virkki sanoo.

Kun ongelmia alettiin kerätä ylös, oli joukosta Virkin mukaan helppo bongata ne, jotka ratkaisemalla saataisiin parhaat tulokset. Kolmen kärkihankkeen lisäksi jäljelle jäi 90 pienempää kehityskohdetta, joita ratkaisemassa oli yhdestä kolmeen ihmistä. Monet muutoskohteista olivat lopulta arkisia, yksinkertaisia asioista, joista piti vain sopia.

– Sote-organisaatioissa on hirveän isona ongelmana siiloutuminen. Vuoropuhelu yli siilorajojen tuottaa edelleen haasteita. Ainut keino tarttua siihen ovat tällaiset kehittämishankkeet, joihin ihmisiä sitoutetaan tekemään työtä yhdessä. Se vaatii uudenlaista ajattelua ja rohkeuttakin, Virkki sanoo.

Kärkihankkeiden yhdessä sovitut suuntaviivat ja toimenpidesuunnitelmat julkaistiin Päijät-Hämeessä loppusyksystä, ja päätöksiä on jo lähdetty toteuttamaan myös käytännössä. Lean-periaatteen mukaisesti kehityskohteille valittiin myös mittarit, joiden avulla voidaan seurata, mitä käytännön hyötyä muutoksista on saatu.

Tarkoitus on, että kun henkilökunta on kerran oppinut Lean-ajatteluun, samaa filosofiaa ja siitä opittuja työkaluja voidaan käyttää jatkossa aina, kun vastaan tulee kehitettävää.