Suomessa puhutaan kaiken aikaa siitä kymmenestä prosentista sote-asiakkaita, joka käyttää pääosan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Se on ajatusvirhe, sanoo johtava asiantuntija Mika Pyykkö Sitrasta.

– Sote-uudistuksen yhteydessä on aivan liian vähän mietitty sitä, miten taataan, että se loput 90 prosenttia kansasta voi hyvin ja selviää jatkossakin lähes ilman sote-palveluja, hän sanoo.

Sitra on tuonut Suomeen uuden keinon, jolla tämä puute voidaan korjata.

Kyse on vuonna 2008 Rockefeller Säätiön johdolla lanseeratusta vaikuttavuusinvestoinnista (Impact Investing) ja erityisesti sen yhdestä sovelluksesta, tulosperusteisesta rahoitussopimuksesta eli SIB:stä (Social Impact Bond).

SIB on julkisen tahon ja yksityisen rahan yhteinen hanke, jossa pureudutaan yhteiskunnan pahoinvoinnin juurisyihin ja pyritään ehkäisemään ongelmia ennalta.

Jonkin kansanryhmän elämänlaatua heikentäviin syihin puututaan yksityisten sijoittajien kustannuksella. Jos hanke tuottaa sovitun mitattavan tuloksen, sijoittaja saa julkiselta taholta rahansa takaisin korkojen kera.

Jos tulosta ei synny, sijoittaja menettää rahansa tai pääosan niistä.

Suomi käynnistää useita SIB-hankkeita

Suomen ensimmäinen SIB käynnistyi vuosi sitten. Sen avulla edistetään 1 300 julkisen sektorin työntekijän työhyvinvointia Lounais-Suomen maistraatissa, Savon koulutuskuntayhtymässä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitoksessa.

Rahoittajia ovat Supercell-peliyhtiön omistajien perustama Me-säätiö, finanssisijoittaja Henri Kullvik ja Sitra.

Hankkeessa mitataan muun muassa sairauspoissaolojen kehitystä. Asiakkaat eli julkinen sektori maksaa sijoittajille tulosperusteisena palvelupalkkiona osuuden onnistumisen aikaansaamista kustannussäästöistä.

Keväällä kuullaan alustavia tuloksia siitä, miten hankkeessa on käynyt.

Paraikaa käynnistetään SIB-mallia, joka pyrkii nopeuttamaan maahanmuuttajien työllistymistä. SOK tiedotti muutama viikko sitten sijoittavansa hankkeeseen miljoona euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) maksaa rahastoon sijoittaneille niiden pääoman takaisin ja sille tuottoa, jos hankkeessa mukana olevista 3 000 maahanmuuttajasta 2 000 on töissä kolmivuotisen prosessin päättyessä.

Jos tähän päästään, julkisen sektorin laskennalliset säästöt voivat olla jopa 28 miljoonaa euroa.

Sitra kätilöi muutamaa muutakin SIB-rahastoa.

Hämeenlinna, Tampere ja useita muita paikkakuntia on asiakkaana lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointiin liittyvässä hankkeessa, jolla ehkäistään lasten huostaanottoja ja syrjäytymistä. Se saadaan käyntiin ilmeisesti vielä tänä vuonna.

Ensi vuoden alkupuolella on vuorossa muun muassa ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseen tähtäävä rahasto.

– Meillä on käynnissä hyvin alustava mietintä siitä, käynnistämmekö SIB-rahaston myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä varten, Sitran vaikuttavuusinvestoinnin avainaluetta vetävä Pyykkö sanoo.

Lääkärin pitäisi tehdä itsensä tarpeettomaksi

Mika Pyyköllä on lääkärikunnalle rohkea toive. Lääkärien pitäisi tehdä työnsä tarpeettomaksi.

– Lääkärikunta voisi käyttää arvovaltaansa siihen, että pahoinvoinnin ehkäisy hoituisi nykyistä paremmin.

Käytännössä lääkärit voisivat Pyykön mielestä pitää melua ja vaatia liikunta- ja kulttuuritoimen johtajia ja muita julkisen puolen johtajia luomaan kansalaisille sellaiset olosuhteet, että lääkäriä ei kohta enää tarvita.

Ajatus saattaa olla alalle hieman vieras.

– On sääli, että lääkärit on koulutettu ajattelemaan vain diagnoosia ja sen hoitamista ja yksityiset palveluntuottajat potilaista saatavaa kassavirtaa, Pyykkö sanoo.

Tärkeimmät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat asiat tapahtuvat terveyskeskusten, sairaaloiden ja lääkärikeskusten ulkopuolella.

Millaisiin pahoinvoinnin ehkäisyhankkeisiin yksityiset sijoittajat ovat tarttuneet maailmasla? Lue koko juttu Mediuutisten Summa-verkkopalvelusta.

Lehden tilaajalle palvelu on maksuton. Lukuoikeuden saat kätevästi lehden tilaajanumeron avulla.