Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä esitti valtioneuvostolle koronapassin käytön jatkamista vuodenvaihteen jälkeen sekä käytön laajentamista tilanteisiin, joissa hallintopäätöksin asetettuja rajoituksia ei ole voimassa.

Jatkoa koronapassille väläytti sunnuntaina myös pääministeri Sanna Marin (sd) haastattelutunnilla. Laki koronapassista on voimassa vuoden loppuun saakka.

”Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän jäsenet antavat mielellään tukeaan koronapassia koskevaan lainvalmisteluun.”

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli tiistaina myös, että rokottamattomat 12 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat noudattavat toiminnassaan erityistä varovaisuutta.

Samalla ryhmä kannusti jokaista yhä edelleen hakeutumaan koronarokotukseen.

”Rokottamattomille suositellaan sellaisten sisätilojen välttämistä, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan. Tällaisia sisätiloja ja tilaisuuksia ovat erityisesti anniskeluravintolat, joukkueurheilu ja kontaktilajit, hengelliset kokoontumiset sekä kuorolaulutoiminta tai yhteislaulutilaisuudet. Lisäksi suositellaan välttämään yöpymistä edellyttäviä kursseja, joukkoliikennettä sekä isoja yleisötilaisuuksia, joissa istumapaikkoja ei ole määritelty”, tiedotteessa todetaan.

Jos rokottamaton kuitenkin osallistuu tällaiseen toimintaan, on suositeltavaa välttää lähikontakteja ja käyttää maskia. Kaikkiin tilaisuuksiin tulee osallistua vain terveenä, ryhmä painottaa.

Sote-henkilöstölle koronarokotuspakko?

Koronakoordinaatioryhmä esittää edelleen hallitukselle, että sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tulee olla rokotettuja esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon hoivakodeissa.

Koordinaatioryhmään kuuluva Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi Ylen mukaan, että esimerkiksi hoivakodeissa hyvin hauraiden henkilöiden ja muiden sosiaali- ja terveystoimen riskiryhmien kanssa työskenteleviltä on voitava vaatia, että he ovat ottaneet rokotteen.

Viljanen katsoo, että kaupunkien tulisi työnantajina saada tietää, onko henkilökunta rokotettu.

– Tällä hetkellä on tiedossa tilanteita, joissa rokottamaton työntekijä on ollut alkuperäisenä tartunnanlähteenä ja valitettavasti sairaus on levinnyt osastolle. Esimerkiksi tehostetun hoivan asiakas, joka ei pysty vaikuttamaan, kenen kanssa on, tai suojautumaan, on saanut tartunnan, Viljanen sanoi Ylellä.

Hänen mukaansa vaatii lainsääntömuutoksia, että voidaan rajata tietyt sote-tehtävät vain rokotetuille.

Koronakoordinaatioryhmään kuuluvat Helsinki, Espoo ja Vantaa, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Se soveltaa sosiaali- ja terveysministeriön alueellista toimintamallia ja valmistelee alueellisia ja paikallisia toimia. Varsinaiset päätökset tekee jokainen toimija oman toimivaltansa puitteissa.

Ryhmä kertoo tiivistävänsä pääkaupunkiseudulla koko koronakriisin ajan jatkunutta yhteistyötä. Helsingin kaupungilla on vastuu ryhmän toiminnan organisoinnista. Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi myös Kauniainen seuraa koordinaatioryhmän linjaamia rajoituksia ja suosituksia.

Koronatartuntoja todetaan edelleen pääkaupunkiseudulla paljon ja ne aiheuttavat myös sairaalahoidon ylimääräistä kuormittumista. Samalla on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että koronatauti leviää tällä hetkellä nimenomaan rokottamattomien keskuudessa, ryhmä toteaa.

Juttuun on täydennetty Ritva Viljasen osuus 26.10. 21 klo 21.15.

LUE SEURAAVAKSI: