Vihreä vaikuttaja, kunnallispoliitikko Osmo Soininvaara kritisoi kovin sanoin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausuntoa rokotusjärjestyksestä.

THL katsoi, että vaikka koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti olisi toteutettavissa, siinä on ongelmia. Soininvaaran mielestä taas rokotusjärjestys tulisi perustaa kokonaisriskiin alueellinen painotus mukaan lukien.

Soininvaara katsoo, että alueelliset erot ovat olennaisempia sen jälkeen, kun yli 70-vuotiaat ja ehkä myös riskiryhmä 1 on rokotettu, sillä riskiryhmään 2 kuuluvilla ero muuhun väestöön on jo paljon pienempi kuin koronariskin alueelliset erot.

Perjantaina annetussa lausunnossa THL toteaa, että alueellisesti epidemiatilanteen mukaan painottuva rokotejakelu voi jonkin verran vähentää sairaalahoitojaksoja, mutta on "lähinnä logistisista syistä hankalasti toteutettavissa”.

Jos tähän lähdetään, muutos tulisi THL:n mukaan toteuttaa vasta, kun ikääntyneiden ja lääketieteellisten riksiryhmien rokotukset on saatettu pääosin loppuun, eikä painottaminen todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi epidemian etenemiseen, koska rokotteiden saatavuuden parantuessa rokotuskattavuus koko taudille alttiissa väestössä nousee tähänastista nopeammin tulevien kuukausien aikana.

THL: Ongelmia yhdenvertaisuuden kannalta

THL muistutti, että samalla kun rokotusten antaminen nopeutuisi joillakin alueilla, se myös hidastuisi niillä alueilla, jotka saisivat rokotteita ennakoitua vähemmän tai hitaammin.

”Tämä voi johtaa siihen, että covid-19-tapausmäärä ja sairaalahoidon tarve laskevat näillä alueilla hitaammin kuin muuten olisi tapahtunut. Ongelmallista on myös se, että Biontech-Pfizerin rokotteen kohdentaminen voi valmistajan kanssa koko EU-aluetta koskevista kuljetusjärjestelyistä, rokotteiden antamisesta ja niiden vaikutuksen viiveistä johtuen tapahtua vasta useiden viikkojen viiveellä. Rokotusten alueellinen kohdentaminen ei siis huomioi ajantasaista kuntakohtaista epidemiatilannetta eikä epidemiatilanteen myötä väestön sairastumisriskin nopeita muutoksia”, THL:n lausunnossa todetaan.

EU:n komissio on esittänyt rokotustodistuksen käyttöä matkustamiseen ja yhteiskunnan toimintojen avaamiseen, THL muistuttaa.

Jos rokotetuilla on tulevaisuudessa mahdollisuus matkustaa ja välttää erilaisia rajoitustoimia, alueellisesti eri tahtiin etenevistä rokotuksista voisi THL:n mukaan muodostua yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä haasteita.

Soininvaara: ”Käsittämätön lausunto”

Tilastotieteilijä Soininvaara pitää THL:n lausuntoa käsittämättömänä ja ihmettelee, miten THL sai tulokseksi, että vaikutukset sairaanhoitoon tarpeeseen olisivat vähäiset, vaikka Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (Krar) oli juuri laskenut, että ne olisivat merkittävät.

Soininvaara pitää syynä THL:n oletusta, että kohdentaminen alueellisesti aloitettaisiin vasta, kun ”melkein kaikki” on jo rokotettu. Hänen mielestään keksittiin, että 69-vuotias kokkolalainen on suuremmassa riskissä kuin 20-vuotias vantaalainen, koska tartunta johtaa 20-vuotiaalla harvoin sairaanhoitoon ja siksi ensin pitäisi rokottaa yli 70-vuotiaat ja sitten kaikki erilaisiin riskiryhmään kuuluvat ja ”sitten vielä kaikki 50–69 vuotiaat ja vasta kun tämä on tehty, tehtäisiin päätös rokotteiden alueellisesta porrastamisesta”.

– Logistisista syistä se tulisi voimaan vasta kolmen viikon kuluttua ja niinpä – hokkus pokkus – teho jäisi vähäiseksi. Tämä on silmänkääntötemppu, Soininvaara syyttää.

69-vuotiaan vantaalaisen riski on 30-kertainen samanikäiseen kokkolalaiseen nähden.

50–69-vuotiaiden rokotukset ovat esillä THL:n lausunnon liitteessä kolme, jossa summataan sairaanhoitopiirien kyselyä rokotusten alueellisesta painottamisesta. Usea sairaanhoitopiiri vastustaa alueellisia painotuksia. Liitteen kolme ehdotuslistassa todetaan, että ennen mahdollisia rokotusten alueellisia painotuksia, ”tulee koko Suomessa rokottaa yhdenvertaisesti kaikki lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat ja 50 vuotta täyttäneet kansalaiset”.

Soininvaaran mukaan myös riskiryhmien sisällä kannattaisi ottaa huomioon tartuntariski ja rokottaa myös riskiryhmiin kuuluvat nopeammin siellä, missä heidän riskinsä saada tartunta on suurempi. 69-vuotiaan vantaalaisen riski on 30-kertainen samanikäiseen kokkolalaiseen nähden, hän huomauttaa.

”Puulla päähän lyöty”

Krar suositteli aiemmin, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla. Krarin mallin mukaan rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireihin väestömäärän, edellisten viikkojen tartuntatapausten määrän ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella.

Ryhmän sihteeri, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä totesi, että näin vähennettäisiin sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia jatkossa koko maassa arviolta viidenneksen enemmän kuin nykymallilla siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokoteannos.

Soininvaaran mukaan tartuntariskit ovat pysyvästi vaihdelleet sairaanhoitopiireittäin yli kolmekymmenkertaisesti ja rokotuksen hyöty yhtä paljon. Siksi rokotteista saisi paljon enemmän terveyshyötyä kohdistamalla rokotteet riskin mukaan. Rokotuksen hyöty on Soininvaaran mukaan Uudellamaalla 30-kertainen verrattuna Keski-Pohjanmaalle.

– Olin kuin puulla päähän lyöty, kun näin THL:n tämän pohjalta tehdyn lausunnon. Toimenpiteen vaikutukset jäisivät vähäisiksi ja ne ovat ongelmallisia yhdenvertaisuuden kannalta. En ollut ainoa yllättynyt. Kummeksuntaa tämä on aiheuttanut myös THL:n sisällä, Soininvaara kirjoittaa blogissaan ja huomauttaa, että esimerkiksi puutiaisaivokuumeen voi saada kuka tahansa Suomessa, mutta ilmaisen rokotteen saa vain suuren riskin alueilla.

– Ei voi olla niin, terveydenhuollon resurssien suuntaaminen vaikuttavuuden mukaan sotisi yhdenvertaisuutta vastaan.

”Häkellyttävää” aluepolitiikkaa

Päätös rokotusjärjestyksen muuttamisesta pitäisi tehdä heti, koska siitä kuluu kolme viikkoa ennen vaikutusta rokotustahtiin, Soininvaara toteaa.

– Tämä vaatii kuulemma asetuksen. Olen antanut peruspalveluministerinä asetuksia. Ei sellaiseen mene kuin päivä, Suomen peruspalveluministerinä vuosina 2000–2002 toiminut Soininvaara huomauttaa.

– Krarin hahmottama rokotusjärjestys säästäisi siis noin viidenneksen sairaanhoitojaksoista ja vähentäisi samassa suhteessa myös kuolemia. On häkellyttävää, että Suomessa jotkut ovat valmiita uhraamaan ihmishenkiä ja tuottamaan sairautta aluepoliittisten intohimojen vuoksi, hän lataa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kiisti THL:n poliittisen ohjauksen rokotejärjestyskysymyksessä Ylen Pääministerin haastattelutunnilla eilen sunnuntaina. Hän totesi, ettei ainakaan itse sellaista tunnista.

Marinin mukaan hallitus on sopinut siitä, että rokottamisjärjestystä voidaan muuttaa sitten, kun riskiryhmät on saatu rokotettua. Marin huomautti, ettei rokotusjärjestyksen muutos toimi niin nopeasti, että sillä voitaisiin välttää esimerkiksi suunnitellut liikkumisrajoitukset, eikä rokotuskokonaisuus ”tule tämänhetkisen tilanteen avuksi”.

LUE MYÖS: