Lähes joka kolmas hammaslääkäri kokee saavansa liian vähän täydennyskoulutusta, vaikka jatkuva kouluttautuminen kuuluu olennaisena osana hammaslääkärin ammattiin.

– Valitettavasti Hammaslääkäriliittoon tulee koko ajan entistä useammasta työpaikasta viestiä, että koulutukseen pääsyä on kiristetty. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, toteaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo Hammaslääkäriliiton tiedotteessa.

Liian vähän koulutusta saaneiden hammaslääkärien osalta on tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu ja mitä toimenpiteitä osaamistarpeiden kattamiseksi tarvitaan. Syyt voivat liittyä työpaikkaan ja esimerkiksi organisaation resursseihin. Taustalla voi olla myös työn ulkopuolisia, hammaslääkärin omaan elämäntilanteeseen liittyvä esteitä.

Suositusten mukaan hammaslääkärin tulee kehittää osaamistaan kaikilla hammaslääketieteen osa-alueilla sekä päivittää myös työelämätaitojaan.

– Osaamisen kehittäminen on prosessi, johon liittyy omien tavoitteiden asettaminen, palautteen antaminen, arviointi tavoitteiden toteutumisesta ja pohdinta, miten sovellan opittua omassa työssäni. Suuri osa koulutuksen vaikuttavuudesta syntyy opitun siirtämisestä käytäntöön potilaiden hyödyksi, sanoo Apollonian pääsihteeri Vesa Pohjola tiedotteessa.

Mahdollisuus kehittää osaamistaan on voimavara organisaatiossa: laadukas ja sujuva työ säästää sekä työyhteisön että potilaan resursseja ja tuo kustannussäästöjä.

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä huolehtimaan siitä, että terveydenhuoltohenkilöstö osallistuu riittävän usein täydennyskoulutukseen.