Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden määrä perhekuntoutuksessa on laskenut, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta kyselystä.

THL:n projektipäällikkö Anne Arponen pitää erityisen huolestuttavanoloisena kehitystä, että raskauden aikaisten hoito- ja kuntoutusjaksojen osuus vähenee.

”Perhekuntoutusjaksoista valtaosa aloitettiin vasta lapsen syntymän jälkeen. Osa päihteitä käyttävistä raskaana olevista naisista jää todennäköisesti tunnistamatta”, Arponen sanoo tiedotteessa.

Laitosmuotoisten perhekuntoutusyksiköiden asiakasmäärä on laskenut 20 prosenttia viiden vuoden seurantajakson aikana.

Asiakasmäärä sisältää kuntoutusjaksolla olleet naiset, miehet ja lapset.

Sen sijaan HAL-poliklinikoilla eli Huume Alkoholi Lääke -poleilla asiakasmäärä on pysynyt tasaisena.

Noin 40 naista vuodessa

Päihteiden käyttöä arvioidaan olevan noin kuudella prosentilla raskaana olevista naisista. Tämä tarkoittaa vajaata 3 000 naista vuosittain.

HAL-poliklinikoilla hoidetaan ja seurataan noin tuhatta naista vuosittain.

Vuonna 2019 ja 2020 alle viidesosa naisista oli aloittanut perhekuntoutusjakson raskaana ollessaan. Tämä tarkoittaa noin 40 naista vuodessa.

Tarvitaan lähete

Tarkkoja lukuja raskauden aikaisesta tai vauvaperheissä tapahtuvasta päihteiden käytöstä ei THL:n mukaan ole, mutta palvelujen piirissä olleiden eri asiakkaiden määrä antaa suuntaa ilmiön laajuudesta sekä siitä, kuinka hyvin kohderyhmää tavoitetaan.

Erityispalveluihin tarvitaan lähete terveydenhuollosta. Lähete HAL-poliklinikoille tulee yleensä äitiysneuvoloista ja laitosmuotoiseen perhekuntoutukseen asiakkaan kotikunnan lastensuojelusta.

”Kyseisten palveluiden asiakasmäärät, annettu hoito, seuranta ja kuntoutus ovat riippuvaisia siitä, kuinka hyvin neuvoloissa ja lastensuojelussa kyetään tunnistamaan päihteiden käyttö, ja siten tekemään lähete erityispalveluun”, Arponen sanoo.

Kyselyssä kartoitettiin päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille suunnattujen palvelujen tilannetta ja muutoksia viiden vuoden seurantajaksolla. Kyselyyn vastasi kaikki kolmetoista laitosmuotoisen hoidon ja kuntoutuksen palveluntarjoajaa sekä 23 HAL-poliklinikkaa.