Osa lääkäreistä kohtaa kuukausittain potilaita, jotka ovat jättäneet rahapulassa lääkkeensä ostamatta ja heidän terveytensä on siksi vaarantunut, ilmenee Fimean, Suomen Lääkäriliiton, Kelan ja Palkon yhteistyönä toteuttaman Lääkehoitopäätöksiin vaikuttavat tekijät -kyselytutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistuneista 18 prosenttia kertoi kohdanneensa viimeisen puolen vuoden aikana kuukausittain tilanteen, jossa heidän potilaansa terveys on vaarantunut, koska hän ei ole hankkinut lääkkeitä rahan puutteen takia.

23 prosenttia vastanneista ilmoitti kohdanneensa kuukausittain tilanteen, jossa he eivät ole voineet määrätä potilaalleen lääkkeitä, koska potilas on ilmoittanut, ettei hänellä ole niihin varaa.

Silti jopa 32 prosenttia vastanneista lääkäreistä ei ollut koskaan tai oli vain harvoin tarkistanut potilaan lääkitystä ja karsinut turhat lääkkeet, kun potilas oli kertonut, että hänellä oli taloudellisia ongelmia lääkkeiden hankinnassa. Erittäin usein tai aina näin teki vain 11 prosenttia.

Kyselyyn vastanneet lääkärit olivat yleisimmin määränneet hoidollisesti samanarvoisista lääkkeistä halvimpia ja tarkistaneet lääkekorvausoikeudet.

Kyselyyn vastasi yhteensä 1 800 lääkäriä, joista 69 prosenttia oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 47-vuotta ja vaihteluväli 24–64 vuotta.

Vastausprosentti oli vain 21 prosenttia.

Kysely sisälsi potilaaseen, yhteiskuntaan ja digitaalisuuteen liittyviä teemoja. Tutkimus toteutettiin keväällä 2021.