Potilastietojärjestelmä jumittaa taas, tieto ei siirry terveysasemalta erikoissairaanhoidon klinikalle, potilaan hoitoketjukin mutkittelee ja kollega kiukuttelee. Sairaaloiden ja terveyskeskusten arjessa moni asia voisi olla paremmin.

Kaiken keskellä Suomen terveydenhuollon ammattilaiset saavat aikaan maailman parasta laatua ja järjestelmä tuottaa hyvää tulosta kohtuullisilla kustannuksilla.

Tämän kertoo Lancetissa julkaistut Global Burden of Disease -ryhmän tutkimukset, jotka vertailevat 188 maailman maata. Kesäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen terveydenhuollon laatu ja saatavuus ovat maailman parhaita. Muita huippumaita ovat Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia.

Toukokuussa Lancetissa verrattiin terveydenhuollon kustannuksia eri maissa. Suomessa terveydenhuolto maksaa vuodessa 3292 dollaria vuodessa. Se on vähemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Sveitsissä.

Kansainväliset vertailut terveydenhuollon laadussa tai kustannuksissa ovat vaikeita. Eri maiden luvut eivät monesti ole vertailukelpoisia keskenään, koska eri maat tekevät tilastointia eri tavalla.

Global Burden of Disease -ryhmään kuuluva Husin neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja pitää Lancetin vertailua yhtenä harvoista luotettavista vertailuista.

Tutkimukset luotaavat myös tulevaan ja rakentavat erilaisia skenaarioita terveydenhuollon kustannusten kehityksestä. Suomessa vuoden 2040 kustannusskenaariot vaihtelevat 3424 – 6318 dollarin välillä. Kustannusten ero on valtava.

Terveydenhuoltoon käytettävissä olevan rahan määrä riippuu talouden kehityksestä. Suomessa poliitikkoja taatusti kauhistuttaa skenaario yli 6000 dollarin terveydenhuollon kuluista vuodessa. Aasian tai Afrikan kehittyvissä talouksissa tuon kaltainen prosentuaalinen kasvu on mahdollinen. Suomessa se edellyttäisi isoa väestönkasvua, ikäjakauman nuorenemista ja merkittävästi nykyistä nopeampaa talouskasvua.

Kaikkien näiden toteutuminen on epätodennäköistä. Sen takia sote-uudistuksessa kustannusten hillintä on yksi keskeisistä tavoitteista.

Suomen terveydenhuollon tulokset ovat hienoja. Ne eivät kuitenkaan poista huolta tulevaisuudesta. On tärkeää ratkaista hallitusti, kuinka sodan jälkeen aikaansaatu hyvä kehitys terveydenhuollossa voi jatkua ilman kulujen ryöstäytymistä hallitsemattomiksi.

Sote-uudistus on jälleen kerran vaakalaudalla. Moni voi olla tyytyväinen maakuntamallin ja valinnanvapauden horjumiseen. Siitä ei kannata iloita, että terveydenhuoltojärjestelmä velloo vuodesta toiseen välitilassa, jossa tulevaisuus on epävarmaa ja markkinatoimijat muovaavat kokonaisuutta kaikilla keksimillään keinoilla omaan suuntaansa.