Perimä- ja aineenvaihduntatiedoista on toivottu terveydenhuollolle uutta työkalua kansantautien ehkäisyyn. Mutta voidaanko näillä tiedoilla ja valistuksella todella edistää terveyttä ja lykätä tai jopa estää tulevia sairauksia?

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL käynnistää uuden tutkimuksen, joka selvittää asiaa.

Tutkimuksen ytimessä on kysymys siitä, onko ihmisille hyödyllistä kertoa heidän henkilökohtaiseen perimäänsä ja aineenvaihduntaansa sekä näiden yhdessä muodostamaan sairastumisriskiin liittyviä tietoja. Miten tiedon vastaanottajat omaksuvat saamansa tiedon? Entä miten he hyödyntävät sitä elintavoissaan?

Asiaa aiotaan tutkia sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja laskimoveritulpan osalta.

Tutkimusta rahoittaa Sitra.

Tutkimus on jatkoa viime vuonna tehdylle FinTerveys-tutkimukselle, johon osallistui yli 7 000 suomalaista eri puolilta Suomea.

Uudessa tutkimuksessa eri kansantautien geenien tietoja yhdistelemällä muodostetaan geeniriskisumma-muuttuja, jonka avulla arvioidaan kunkin henkilökohtainen riski sairastua tietyn ajan sisällä. Geeniriskisumma-muuttujaa voidaan käyttää arvioinnissa samalla tavoin kuin perinteisempiä kansantautien riskitekijöitä, kuten kolesterolia tai ylipainoa.

Tutkimuksessa määritetään myös verinäytteestä aineenvaihduntaa kuvaava metabolomi, jolla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteyksiä eri kansantauteihin.´

Sekä geeniriskisumma että metabolomin määrittäminen ovat muuttujia, joita vielä tutkitaan. Jotta niitä voitaisiin käyttää terveydenhuollossa, täytyy niistä tutkia, onko niistä oikeasti hyötyä kansantautien ennaltaehkäisyssä.

Geenitieto halutaan todella ottaa käytöön terveyden edistämistyöhön.

Hyödyllistä olisi, jos uusi tieto esimerkiksi motivoisi tutkimuksen osallistujia muuttamaan elintapojaan edullisempaan suuntaan tai jos se auttaisi lääkäreitä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä hoitoja niitä enemmän tarvitseville.

– Olen todella vaikuttunut ja innoissani aivan viime vuosien mahtavista tuloksista kansantautien genetiikan ja metabolomiikan alalla: näen niissä suuria mahdollisuuksia auttaa ihmisiä parantamaan ennustettaan monen vakavan sairauden suhteen, sanoo päätutkija, tutkimusprofessori ja terveydenhuollon erikoislääkäri Markus Perola THL:sta tiedotteessa.

– On kuitenkin erittäin tärkeää, ettei näitä kokeellisia tuloksia oteta kliiniseen käyttöön ilman tämänkaltaisia tutkimuksia. Ei ole itsestään selvää, että lisätieto on aina kokonaisuuden kannalta hyödyllistä yksilölle.